I. OSAAMISELLE RAKENTUVA TALOUS: KILPAILUKYVYN EDISTÄMINEN




Kilpailukyky on yksi tärkeimmistä taloudellisen suorituskyvyn osatekijöistä. Jotta Eurooppa sopeutuisi maailmantalouteen ja saavuttaisi taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöä koskevat tavoitteensa, Euroopan kilpailukykyä on parannettava, ja siksi tietojen ja tutkimuksen alalle on luotava todelliset yhtenäismarkkinat.

Tässä asiassa Euroopalla on kuitenkin vielä parantamisen varaa. Euroopan kilpailuasema on selvästi epäedullinen esimerkiksi tutkimuksen osalta. Tutkimukseen käytetään Euroopassa melko vähän varoja, ja tieteellisiä tutkimustuloksia ei pystytä hyödyntämään riittävän tehokkaasti talouselämässä. Kyseisten heikkouksien voittaminen edellyttää uusia innovaatioita ja yksittäisten tutkijoiden ja ideoiden liikkuvuuden lisäämistä.


I. 1. Eurooppalaisen osaamisalueen luominen: painopisteinä koulutus ja elinikäinen oppiminen

Laatu on avain kilpailukykyymme. EPP-ED-ryhmä tukee voimakkaasti osaamisen alueen luomista, josta tehtiin ensisijainen tavoite Lissabonin ja Tukholman Eurooppa-neuvostojen kokouksissa, koska sen avulla maanosamme kykenee tarjoamaan korkeasti koulutettua työvoimaa. Laadittaessa EU:n politiikkoja uuden talouden puitteissa tulisi korostaa koulutusta, harjoittelua ja työmarkkinoiden kanssa tehdyn yhteistyön edistämistä. Nämä ovat avainkeinot, joilla Euroopasta tehdään kilpailukykyinen tietoyhteiskunta, mutta myös varmistetaan ja edistetään uusien sukupolvien keskuudessa eurooppalaisen identiteetin vahvimpia puolia, jotka perustuvat monimuotoisuuden kunnioittamiseen ja edistämiseen.


I.1.1 Todellisen oppimiskulttuurin luominen

Elinikäinen oppiminen on välttämätöntä kaikille kansalaisille. Se on keskeinen tekijä inhimillisen kehityksen kannalta. Mahdollisuuksia korkealuokkaiseen ja tehokkaaseen koulutukseen ja harjoitteluun on parannettava, jotta kansalaiset voisivat osallistua täysipainoisesti tietoyhteiskuntaan. Meidän tavoitteemme ylittää kuitenkin tämän: koulutus- ja harjoittelujärjestelmissä on otettava järjestelmällisesti huomioon yksilöiden sekä eurooppalaisen yritystoiminnan erityistarpeet. Korkeakoulujenn tulisi aina ottaa nämä tarpeet huomioon opetusohjelmia laatiessaan, jotta koulutus ja elinikäinen oppiminen voitaisiin sovittaa yhteen työmarkkinoiden tarjoamien mahdollisuuksien kanssa. Tällä tavalla parannetaan työväestön sopeutumiskykyä ja työllistettävyyttä - mukaanlukien vanhemmat sukupolvet - ja siten osallistutaan työttömyyden vähentämiseen.


I.1.2 Yhteisöstä osaamiskeskus

Jotta kansalaiset olisivat paremmin valmistautuneita ja sopeutuisivat korkeaan teknologiaan perustuvan kilpailukykyisen talouden vaatimuksiin, korkea-asteen koulutusjärjestelmistämme on tehtävä kilpailukykyisempiä kansainvälisellä tasolla, kun taas harjoitteluohjelmia on laajennettava yhä useampaan maahan.

Kielitaitoa ja liikkuvuutta on kehitettävä Euroopassa. Kansalaisia tulisi rohkaista opiskelemaan kahta tai useampaa vierasta kieltä ja opiskelemaan ulkomailla vähintään puolen vuoden ajan. Koulutuksen alkuvaiheessa tulisi käsitellä myös yrittäjyyttä ja itsenäistä taloudellista toimeentuloa.

On erittäin tärkeää poistaa liikkuvuuden esteitä ja kehittää sitä edistäviä poliittisia välineitä erityisesti verotuksen, hallinnon, sosiaaliturvan sekä pätevyyksien ja tutkintotodistusten tunnustamisen alalla.

Erityisesti tulisi korostaa koulutusta tietotekniikan käytössä. Tämä ala tarjoaa suunnattomia mahdollisuuksia ja erinomaisia keinoja yhteiskunnalliseen osallisuuteen muun muassa naisille ja vammaisille.

Sokrates-, Tempus-, Leonardo da Vinci-, Youth-, Erasmus Mundus- ja eLearning-ohjelmia on kehitettävä ja mukautettava sekä tavoitteiden että määrärahojen suhteen. Erityistavoitteiden mukaisesti alkuperäiseen muotoonsa palautetulle Comett-ohjelmalle on annettava lisävauhtia. Ohjelmien tehokkuuden lisäämiseksi ja niiden jatkokehittämiseksi on tehtävä vertailuanalyysejä. Saavutukset on julkistettava ja tulokset otettava huomioon seuraavia ohjelmia suunniteltaessa.

Korkeakoulujen välistä yhteistyötä, yhteisiä maisterin tutkintoja, tutkintotodistusten tunnustamista sekä opetusmetodeja koskevien kokemusten ja tietojen vaihtoa on edistettävä.


I. 2. Tutkimuksesta Euroopan kilpailukyvyn avaintekijä

Tutkimus vaikuttaa merkittävästi Euroopan taloudelliseen suorituskykyyn, kilpailukykyyn, kaupalliseen asemaan ja työpaikkojen luomiseen. Eurooppa on kuitenkin kilpailijoitaan jäljessä huipputeknologian tuotteita koskevien investointien, kauppataseen ja patenttien määrän suhteen, ja sen kauppatase huipputeknologian tuotteissa on alijäämäinen. Euroopan pääasiallinen heikkous on epäilemättä tutkimustoiminnan pirstaloituneisuus ja hajanaisuus. Tässä asiassa Eurooppa voi siis tuottaa selkeää lisäarvoa.


I.2.1 Tutkimustoiminnan panostusta Euroopassa nostettava vähintään 3% BKT:sta

Päästäksemme samalle tasolle kilpailijoidemme kanssa meidän tulisi käyttää tutkimukseen vähintään 3 prosenttia BKT:sta (1/3 julkisista varoista ja 2/3 yksityisiltä sijoittajilta). EU käyttää tutkimus- ja kehittämistoimintaan vain 1,9 prosenttia BKT:staan, kun Yhdysvalloissa vastaava osuus on 2,7 prosenttia ja Japanissa 3 prosenttia. On ehdottoman tärkeää helpottaa PK-yritysten mahdollisuuksia uuden teknologian käyttöön, erityisesti niiden joilla on vähemmän kuin 9 työntekijää ja joilla ei ole yhtä hyviä mahdollisuuksia tietotekniikan hyödyntämiseen kuin suuryrityksillä. On asetettava tarkkoja tavoitteita ja pyrittävä tehostamaan tutkimustulosten teollista hyödyntämistä. Tähän liittyy riittävien ja oikeudellisesti varmojen teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmien luominen Euroopan tasolla ja erityisesti yhteisöpatenttia koskevan päätöksen tekeminen.


I.2.2 Toimivan eurooppalaisen tutkimusalueen luominen

Tutkimustoimintaa on suunnattava uuteen teknologiaan: Tieteellisen tutkimuksen tulosten teollinen hyödyntäminen esimerkiksi biotekniikassa ja informaatio- ja viestintäteknologiassa toimii talouskasvun tärkeimpänä moottorina. Euroopan kilpailukyky riippuu pitkälti sen kyvystä pysyä uuden teknologian kehityksen aallonharjalla.

Tieteenalojen välisestä perustutkimuksesta on tehtävä todellista lisäarvoa tuottavaa tutkimusta. "Nykyinen tieteenalojen välinen tutkimustoiminta luo perustan tulevaisuuden soveltaville teknologioille." Perustutkimuksen tukeminen on tärkeää Euroopan tulevaisuuden kannalta. Lisäksi on otettava huomioon, että tuotantosyklit lyhenevät koko ajan. On keskityttävä asiakaslähtöisyyteen.

Julkisten ja yksityisten tahojen välistä yhteistyötä ja yliopistoissa tehtävää tutkimusta on lisättävä, ja tutkimustulosten hyödyntämistä yksityisyritysten tarpeisiin on helpotettava. Tutkimusta tulisi edistää yksityisellä sektorilla verohelpotusten avulla.

Lääketieteellistä tutkimusta on lisättävä tehokkaampien hoitomuotojen kehittämiseksi ja uusien kansanterveydellisten haasteiden voittamiseksi. Varoja on myönnettävä riittävästi erityisesti harvinaisia ja iästä johtuvia sairauksia sekä antibioottiresistenssiä koskeviin tutkimuksiin.

Elintarvikkeiden turvallisuus ja korkea laatu ovat unionin ensisijaisia tavoitteita, joten elintarvikkeiden laatua koskeva tutkimus on erittäin tärkeää. Erityisesti on tuettava biopohjaisia teollisuudenaloja.


I. 3. Painopistealueena uusi teknologia: digitaaliaikakauden haasteet

Digitaalitekniikan kehitys nopeuttaa tiedotusvälineiden lähentymistä ja tekee yhteisistä vähimmäisvaatimuksista välttämättömiä audiovisuaalisten teosten levittämisessä eri maihin. Audiovisuaalista mediaa on voitava tukea edelleen sekä kansallisella että Euroopan tasolla, jotta kulttuurien monimuotoisuus säilyisi.


I.3.1 Biotekniikan tarjoamien mahdollisuuksien tutkiminen

EPP-ED-ryhmä uskoo, että uusien teknologioiden ja erityisesti biotekniikan avulla voidaan ratkaista ympäristöön liittyviä ongelmia ja edistää kestävämpää kehitystä. Mainituilla teknologioilla voitaisiin myös parantaa elintarvikkeiden saatavuutta ja kannattavuutta ja näin parantaa ihmisten elämänlaatua. Näistä syistä kyseisiä teknologioita on tuettava.

EPP-ED-ryhmä vastustaa näkemystä, jonka mukaan lääketieteessä geeniteknologia ja biotekniikka edustavat etupäässä mahdollisuuksia, kun taas maataloudessa ne edustavat pääasiassa riskejä. EPP-ED-ryhmä on paljon taipuvaisempi uskomaan, että molemmat alat tarjoavat huomattavia mahdollisuuksia, joita on hyödynnettävä, mutta samalla merkittäviä riskejä, joita tulee vähentää asiamukaisella lainsäädännöllä. Ryhmän kanta geeniteknologian eettisiin rajoihin perustuu vuonna 2001 Berliinissä järjestetyn EPP-puoluekokouksen hyväksymään julkaisuun "A Union of Values".


I.3.2 "Televisio ilman rajoja" –ohjelman muotoilu koko EU:ta koskevaksi direktiiviksi

Tämä ohjelma, jonka tavoitteena on lisätä laajaa yhteistyötä televisiotoiminnan harjoittajien välillä, tulisi kehittää koko EU:n laajuiseksi sisältödirektiiviksi, jotta audiovisuaalisten teosten levittämistä rajojen yli voitaisiin paremmin ohjata ja jotta ja syntyisi vahva ja kilpailukykyinen eurooppalainen audiovisuaalinen teollisuus, jossa yksityinen sektori on merkittävä tekijä. Viivytyksiä yhteisön lainsäädännön toimeenpanossa on vältettävä, jotta eurooppalaisen teknologian alijäämä ei kasvaisi entisestään. Rajat ylittävässä tiedonvälityksessä on kuitenkin edelleen monia oikeudellisia esteitä (esim. tekijänoikeudet).

Direktiiviksi muotoilussa olisi otettava huomioon teknologioiden ja markkinoiden muutokset. Tämä tarkoittaisi, että yhteisiä eurooppalaisia perusperiaatteita (ihmisoikeudet, alaikäisten suojelu jne.) tulisi soveltaa kaikkiin audiovisuaalisiin sisältöpalveluihin ja että vanhentuneita, nykypäivään sopimattomia yksityiskohtia sisältäviä määräyksiä (esimerkiksi jotkut mainonnan säännöt ja pakolliset kiintiöt) on mukautettava tai ne on poistettava.

On kehitettävä uusia menetelmiä uuden median valvottuun itsesääntelyyn: Vaihtoehtoiset sääntely- ja standardisointimenetelmät näyttävät olevan tehokas ja vähemmän byrokraattinen tapa korjata yhteisön ja kansallisen lainsäädännön puutteita esimerkiksi kuluttajansuojan osalta.

Erityisesti Euroopan investointipankin i2i visual -aloitteen ja Media-ohjelman kaltaisia audiovisuaalista mediaa koskevia ohjelmia on jatkettava ja laajennettava, jotta eurooppalaisia teoksia voitaisiin levittää tehokkaammin alkuperämaan ulkopuolelle.

Eurooppalaisen lähetystoiminnan kaksikantajärjestelmän jatkuva kehitys on taattava ja nykyiset kilpailua vääristävät tekijät on poistettava. Amsterdamin pöytäkirjan mukaan jäsenvaltioiden on määriteltävä selkeästi ja tarkasti julkisen lähetystoiminnan harjoittajilta edellytettävät julkisen palvelun vaatimukset julkisen rahoituksen perustelemiseksi.


I.3.3 Televiestinnän uuden sukupolven luominen

Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi televiestinnän alalla tavoitteemme on helpottaa televiestintää koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoa. On myös ratkaisen tärkeää varmistaa internetin tietoturva, joka tällä hetkellä on suurin este sähköisen kaupankäynnin kehitykselle.

3G-televiestinnän käyttöönoton edistäminen on keskeinen tekijä Euroopan kilpailukyvyn kannalta. Markkinaosapuolten kitkattoman yhteen sulauttamisen ja 3G-taajuuksien jälleenmyynnin salliminen ovat kuitenkin yhtä tärkeitä tavoitteita. Lisäksi on laadittava määräykset matkapuhelinverkkojen jakamisesta.

EPP-ED-ryhmän tavoitteena on laajakaistayhteyksien ja -infrastruktuurin edistäminen sekä sähköisen tiedonsiirron parantaminen julkishallinnossa, terveydenhuollossa ja koulutuksessa, jotta kansalaisten tiedonsaanti helpottuisi ja palvelut paranisivat.


I. 4. Korkealaatuisen ja yrittäjäystävällisen Euroopan talouden kehittäminen

Jotta eurooppalaiset yritykset pystyisivät kilpailemaan muiden yritysten kanssa, niitä koskevan lainsäädännön ja verotuksen on oltava laatua arvostavaa ja yrittäjäystävällistä. Lissabonin strategian tehokas ja oikeaan aikaan tapahtuva toteuttaminen ja yritysten hyvät toimintaolosuhteet ovat erittäin tärkeitä.


I.4.1 Lissabonin strategian soveltaminen rakenneuudistukseen: selkeän toimintasuunnitelman laatiminen

Jäsenvaltioissa esiintyy selvää poliittista hitautta ja vetäytymistä Lissabonin ohjelman mukaisten välttämättämien rakenneuudistusten toimeenpanossa. Uudistusten oikea-aikainen toteutuminen edellyttää selkeän toimintasuunnitelman laatimista.

Tarvitaan rakenneuudistuksia koskeva uusi toimintasuunnitelma, jossa määritellään tarkka ohjelma, joka on toteutettava vuoteen 2010 mennessä. Lissabonin strategian mukaisten tavoitteiden lisäksi tulisi korostaa erityisesti seuraavia asioita: julkiset ja yksityiset investoinnit erityisesti henkilöresursseihin ja tutkimus- ja kehittämistoimintaan, eurooppalaisen yhteiskunnan yrittäjähengen lisääminen, pk-yritysten tukeminen ja verotuksen keventäminen EU:ssa.

Riittävät tekijänoikeusjärjestelmät sivistysaloilla ja teollisuudessa: Yhteisöpatenttia koskevasta komission ehdotuksesta on keskusteltu jo vuosia, mutta asiasta ei ole tähän mennessä tehty lopullista päätöstä, joten täysin uudenlainen tekijänoikeusjärjestelmä voisi olla ratkaisu tähän ongelmaan.

EPP-ED-ryhmä aikoo käynnistää aloitteen uudesta yhtenäisestä ja helpommin saatavilla olevasta yhteisöpatentista, joka toimii tasapainottavana tekijänä suojeluun perustuvan amerikkalaisen mallin ja investointien kannustamiseen perustuvan eurooppalaisen mallin välillä. Tästä syystä myös muiden teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien direktiivien (ohjelmistot tai tuotemerkit) sisältöä on tarkistettava.

Energiamarkkinoiden vapauttaminen on saatava päätökseen: EU valmistelee parhaillaan kaikkien kilpailuesteiden poistamista sähkö- ja kaasuyhtiöiden väliltä, mikä tarkoittaa käytännössä monopolien katoamista kahdelta merkittävältä sisämarkkinoiden alalta. Yrityksillä ja yksityisillä ihmisillä on oltava mahdollisuus hankkia sähköä ja kaasua yhtiöltä, joka vastaa parhaiten niiden tarpeita. Tarvitsemme yhdenmukaiset oikeudelliset puitteet, jotka takaavat oikeuden sopivan julkisen palvelun valintaan.

Yritysten pääomakustannusten pieneneminen nopeasti muuttuvassa rahoitusympäristössä edellyttää vakaiden paneurooppalaisten pääomamarkkinoiden luomista. EPP-ED-ryhmän tavoitteena on varmistaa, että rahoituspalvelujen toimintasuunnitelma vuodeksi 2005 toteutetaan viimeistään Lissabonin päätelmissä määriteltynä ajankohtana. Tarkoituksena on ottaa käyttöön avoin taloustietojärjestelmä, joka mahdollistaa yritysten tulosten tehokkaan vertailun ja asiamukaisen ja perusteellisen toiminnan vakauden valvonnan. Sopimusoikeuden uusien määräysten soveltamisalaa tulisi vastaavasti laajentaa koskemaan myös joukkovelkakirjoja, arvopaperikauppaa koskevaa tutkimusta ja vakuutussopimuksia.


I.4.2 Yrityksen johtamis- ja valvontamenettelyt: yritysten yhtäläisten toimintaedellytysten takaaminen yhtiöoikeudessa

Eri maiden yrityslainsäädäntöjen (yrityksen rakennetta, kirjanpitoa ja valvonnan kiistanalaisuutta koskevien) erojen vuoksi jotkut yritykset eivät pääse kunnolla hyötymään sisämarkkinoista, kun taas toiset saavat liikaa etuja. Lainsäädäntöä on yhtenäistettävä mahdollisimman pian, jotta kaikille eurooppalaisille yrityksille voitaisiin taata yhtäläiset toimintaedellytykset.

On käynnistettävä uusia aloitteita viidennen yhtiöoikeudellisen direktiivin korvaamiseksi, koska direktiivistä ei ole päästy yksimielisyyteen. Lisäksi on luotava puitteet todelliselle eurooppayhtiölle eli on sallittava sellaisen uuden eurooppayhtiön perustaminen, joka ei perustu jo olemassa olevien yhtiöiden yhdistämiseen.

Marraskuussa 2002 julkaistu Winter II ﷓mietintö sisältää konkreettisia ehdotuksia. EPP-ED-ryhmä, jonka on vielä päätettävä kyseistä asiaa koskeva kantansa, esittää julkisia osakeyhtiöitä ja osakeyhtiöitä koskevia uusia aloitteita, joissa vaaditaan kyseisille yhtiöille joustavampia yhteisiä sääntöjä, joiden ansiosta pk-yritykset pääsevät hyötymään sisämarkkinoista.


I.4.3 Yrittäjyys ja pk-yrityksiä suosiva toimintaympäristö

Jotta eurooppalaiset yritykset pystyisivät kilpailemaan muiden yritysten kanssa, niitä koskevien lainsäädännöllisten ja taloudellisten puitteiden, infrastruktuurien ja verotuksen on oltava laatua arvostavaa. Yritysten toimintaolosuhteiden on siis oltava mahdollisimman hyvät.

Tämä edellyttää tukien, näkymättömien esteiden ja muiden markkinoita vääristävien tekijöiden poistamista ja tehokkaisiin kilpailusääntöihin luottamista.

EPP-ED-ryhmän tärkeimpänä tavoitteena on kuitenkin yrittäjäystävällisen toimintaympäristön luominen. Tarkoituksena on helpottaa eurooppalaisten yritysten tilannetta erityisesti vähentämällä turhaa byrokratiaa ja arvioimalla järjestelmällisesti yritysten kustannukset lainsäädännön osalta.

EPP-ED-ryhmä pyrkii edistämään uusien yritysten syntyä vähentämällä oikeudellisia esteitä ja helpottamalla starttirahojen ja riskipääoman saantia. Tähän liittyen on tutkittava kaikki mahdolliset yrityksen perustamismallit ja edistettävä hyvien käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä.

Koulutuksen alkuvaiheessa tulisi korostaa yrittäjyyden, itsenäisen taloudellisen toimeentulon ja vastuullisuuden merkitystä.

Pk-yritysten toimintaedellytysten parantaminen: Pienet ja keskisuuret yritykset ovat Euroopan talouden moottoreita. Yli 99 prosenttia EU:n yrityksistä on pk-yrityksiä. Ne tuottavat 66 prosenttia kaikista työpaikoista ja vaikuttavat täten talouskasvuun. Siksi EU:n tulisi suojella ja tukea pk-yrityksiä, eikä asettaa niille turhia rasitteita. Lissabonin tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan täytäntöönpanoa.

Tähän kuuluu muun muassa

• joustavien työmarkkinasääntöjen luominen
• sääntelyyn liittyvien rasitteiden poistaminen ja tietojen saatavuuden parantaminen
• rahoituksen saamisen ja pääomamarkkinoille pääsyn helpottaminen
• tutkimukseen ja teknologiaan kohdistettavien investointien helpottaminen
• innovaatioiden edistäminen.

I.4.4 Integroituneiden hyödykemarkkinoiden luominen

Hyödykemarkkinoiden selvän ja tasapainoisen vapauttamisen tarkoituksena on estää kilpailun vääristyminen ja varmistaa, että Euroopan kansalaisilla ja yrityksillä on tulevaisuudessa mahdollisuus ostaa kohtuuhintaisia tuotteita ja palveluja.


I.4.5 Tavoitteena kilpailukykyiset verotusjärjestelmät ja alhaisemmat verot

Verotuksen keventämisellä on keskeinen asema EPP-ED-ryhmän talousmallissa, koska kaikkien keskusta- ja oikeistopuolueiden tavoitteena on yhteiskunnan vaurastuminen ja yksityisen sektorin aloitteellisuuden tukeminen. Yksityisen sektorin ja yksilöiden kannalta katsottuna korkeat verot ovat rasitteita, ja valtion rooli talouden ohjailijana korostuu entisestään, mikä puolestaan haittaa yrittäjien toimintaa.

Erilaiset verotusjärjestelmät ovat monimutkaisia ja epäyhtenäisiä, ja ne haittaavat rajatylittäviä toimia sekä tavaroiden, henkilöiden ja pääoman vapaata liikkuvuutta. Siksi verotusjärjestelmiä on uudistettava, ja alkuperämaan verotukseen perustuvan lopullisen arvonlisäverojärjestelmän hyväksymistä on nopeutettava. Tämän ansiosta EU:n jäsenvaltioiden verotusjärjestelmistä tulee puolueettomia ja kilpailukykyisiä.

EPP-ED-ryhmä korostaa verotusjärjestelmien reilua ja tehokasta kilpailua. EPP-ED-ryhmän talousmalli perustuu yhtenäismarkkinoita koskevien verojen veropohjan koordinoituun määrittelyyn, mutta jäsenvaltiot voivat kuitenkin vapaasti päättää verotuksen tasosta. Näin syntyy terve verotusjärjestelmien kilpailu, koska yritykset voivat sijoittautua avoimempaan toimintaympäristöön, ja ne voivat tarpeen vaatiessa siirtää toimipaikkaansa, eikä se edellytä entisenkaltaista paperisotaa. Malli edistää myös rajatylittäviä toimia takaamalla pääoman tehokkaan jakautumisen, mikä puolestaan tehostaa talouskasvua. Jäsenvaltioiden tulisi aina itse päättää kaikista yhtenäismarkkinoihin kuulumattomista veroista.

EPP-ED-ryhmän tavoitteena on rajatylittäviä toimia edistävä yritysten verotusjärjestelmä, joka poistaa sisämarkkinoiden toimintaa haittaavia verotuksellisia esteitä luomalla kiinteän yhtiöveropohjan eurooppayhtiön perussäännön mukaisesti rekisteröidyille yrityksille tai antamalla tämän mahdollisuuden useissa jäsenvaltioissa toimiville yrityksille.

Alkuperämaan verotukseen perustuva lopullinen arvonlisäverojärjestelmä soveltuu paremmin sisämarkkinoiden toimintahäiriöiden estämiseen. EPP-ED-ryhmä vastustaa komission uutta lähestymistapaa, jonka tavoitteena on ainoastaan "kuudennessa arvonlisäverodirektiivissä määritellyn siirtymävaihejärjestelmän parantaminen".


I.5. Kilpailukykyinen eurooppalainen liikennepolitiikka: tehokkaiden liikenneyhteyksien takaaminen

Toimivat ja nopeat liikenneyhteydet ovat erittäin tärkeitä laajentuneen unionin talouden kilpailukyvyn kannalta, koska lähes puolet kaikesta tavara- ja matkustajaliikenteestä kulkee Euroopan laajuisten verkkojen kautta. Ne ovat kuin EU:n läpi kulkevia hermoratoja. Liikenneverkostojen pullonkaulat on poistettava, ja kuljetusmuotojen ja alueiden välinen kasvava epätasapaino on korjattava.

Euroopan laajuisia verkkoja on laajennettava, jotta uusien jäsenvaltioiden liikenneverkostoja voitaisiin kehittää ja ne voitaisiin liittää tehokkaasti nykyisten 15 jäsenvaltion liikenneverkostoihin. Samalla on taattava eri kuljetusmuotojen reilu kilpailu ja perittävä liikenneverkostojen rakennus- ja kunnostuskustannukset verkostojen käyttäjiltä.

Toimivan rautatieverkoston luominen Euroopan unioniin edellyttää kansallisten rautatieverkostojen avaamista ja uusien rautatieyhtiöiden markkinoille pääsyn helpottamista.

Kohtuullisten kilpailuedellytysten luominen kuljetuspalvelujen tuottajille ja käyttäjille edellyttää EU:n ja kolmansien maiden välisten suhteiden hoitoa yhteisön tasolla erityisesti lento- ja meriliikennettä koskevissa asioissa. On varmistettava, että eurooppalaiset sisämarkkinat toteutuvat myös lentoliikenteen osalta ja että Eurooppaan luodaan yhtenäinen lennonjohtojärjestelmä.

Meri-, rautatie- ja lentoliikenteen turvallisuus on tärkeä osa monipuolista liikennepolitiikkaa. Turvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä on sovellettava tehokkaasti, ja rikkomuksista määrättäviä rangaistuksia on yhtenäistettävä. Koko EU-alueen rautatieliikenteen turvallisuudesta vastaavan uuden Euroopan rautatieviraston toimintaa on arvioitava.


II. KESTÄVÄ KEHITYS: TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN

Me haluamme monipuolista politiikkaa, joka perustuu dynaamiseen, ympäristöystävälliseen ja sosiaalisesti vastuulliseen markkinatalouteen. Näkemyksemme perustuu kestävään kehitykseen, joka koskee kaikkia lainsäädännön alueita eli ympäristö-, alue-, talous-, energia-, liikenne-, maatalous- ja kauppapolitiikkaa. Kilpailukykyisen ja terveen ympäristön unionin rakentaminen meille ja tuleville sukupolville edellyttää terveen ympäristön ja vahvan talouden välisen yhteyden vahvistamista.

Pitkäaikaisen, ympäristönsuojelullisesti ja sosiaalisesti vastuullisen talouskasvun mallin asteittainen käyttöönotto tarjoaa monia mahdollisuuksia, koska kyseinen prosessi edistää tutkimuksen, uusien teollisuudenalojen ja teknologioiden kehitystä ja myötävaikuttaa siis uusien työpaikkojen syntyyn. Kestävää kehitystä ei kuitenkaan saada aikaan määräyksillä. Ylenmääräinen sääntely tuhoaa koko prosessin.

Me uskomme, että menestyksen avaintekijöitä ovat:

• Toissijaisuus ja vastuun antaminen paikallisille viranomaisille: Yksityiskohtaisesta lainsäädännöstä ja/tai hallinnon keskittämisestä olisi enemmän haittaa kuin hyötyä. EPP-ED-ryhmän mielestä paikalliset viranomaiset tietävät parhaiten, mitä kukin alue tarvitsee ja mitkä hankkeet ovat siellä toteuttamiskelpoisia. Ne pystyvät parhaiten tekemään puitetavoitteiden perusteella toimintaa ja toteuttamistapoja koskevia päätöksiä.
  ▪
• Realistiset lainsäädännölliset tavoitteet, jotka mahdollistavat täytäntöönpanon joustavuuden: Tavoitteet ovat turhia, jos niitä ei pystytä saavuttamaan. Menestyminen edellyttää realismia, joten lainsäädännössä on otettava huomioon myös paikallinen näkökulma ja alueelliset erityisominaisuudet. EU valvoo kuitenkin täytäntöönpanoa tarkasti.
  
  
• Yksityisten aloitteiden tukeminen: Yksityinen sektori on saatava vakuuttuneeksi siitä, että "kestävien" tuotantomenetelmien kehittäminen ja ympäristöystävällisten teknologioiden käyttö tuottavat pitkäaikaisia kilpailuetuja. Yrityksille tulisi myöntää henkilökohtaista riskinottokykyä ja luovuutta rajoittavien tukien sijasta verohelpotuksia. Lisäksi tulisi tukea vapaaehtoisia sopimuksia ja ympäristöystävällisten yritysten kilpailukykyä parantavia menetelmiä.
  
  
• Kansalaisille suunnattu tiedotus ja koulutus: Riittävä tiedottaminen on tärkeää, jotta kansalaiset saavat tietoa ympäristöasioista.

II. 1. Yhteisen eurooppalaisen perinnön edistäminen

Pystymme itse vaikuttamaan tulevaisuuteemme. EPP-ED-ryhmä on tehnyt selkeän valinnan puhtaamman ympäristön ja kestävän kehityksen hyväksi. Ihmisten, heidän ympäristönsä ja heidän historiallisen ja luonnontieteellisen perintönsä suojelemisesta on tehtävä yksi eurooppalaisten politiikkojen keskeisistä teemoista. Ilmaston lämpeneminen ja sen mahdolliset vaikutukset, kaupunkien ilmansaasteet, kaupunkiympäristön rappeutuminen, kaupunkien kasvun toissijaiset vaikutukset ja muut saasteen aiheuttamat haitat vaikuttavat voimakkaasti kansalaisten jokapäiväiseen elämään niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin terveydellisestikin. Meidän on toimittava nopeasti ja päättäväisesti.


II.1.1 Turvallisen ympäristön puolesta: tuetaan oikeutta terveeseen ympäristöön


Viimeaikaiset luonnonkatastrofit (esim. tulvat ja myrskyt) ovat saaneet ihmiset huolestumaan ilmaston lämpenemisen vaikutuksista. Ranskan rannikolla tapahtunut Erika-aluksen haaksirikko ja samankaltainen Prestige-aluksen haaksirikko osoittivat, että ympäristönsuojelullista vastuuta koskevaa järjestelmää on vahvistettava. Euroopan kansalaisten ja tulevien sukupolvien elämänlaadun turvaamiseksi meidän on luotava järjestelmä, joka tukee oikeutta terveeseen ympäristöön.

Ympäristönsuojelun mallimaaksi tuleminen edellyttää Euroopan tiukan ympäristölainsäädännön asianmukaista täytäntöönpanoa ja tarkkaa valvontaa sekä tulevan ympäristölainsäädännön parempaa arviointia.

Tehokas ympäristönsuojelullisen vastuun järjestelmä tukisi kansalaisten oikeutta terveeseen ympäristöön. Todellinen ympäristönsuojelullisen vastuun järjestelmä perustuu periaatteeseen, jonka mukaan saastuttaja maksaa aiheuttamansa vahingot, ja järjestelmään kuuluu riittävä valvonta, rangaistukset ja asianmukaiset vahingonkorvaukset.

Ilmaston lämpenemisen torjunta on edelleen tärkeä tavoite. Eurooppa on valinnut tavoitteekseen puhtaamman maailman ja sitoutunut Kioton pöytäkirjan mukaan vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä 8 prosenttia vuoteen 2010 mennessä. EPP-ED-ryhmän mielestä on laadittava eurooppalainen toimintasuunnitelma, joka takaa Kioton pöytäkirjan nopean ja asianmukaisen täytäntöönpanon. Ryhmä tekee laaja-alaisen aloitteen, jonka tavoitteena on tehdä EU:sta mallimaa tällä alalla.

Kaupunkialueiden ympäristön laadun parantaminen on myös tärkeä tavoite. Väestöstä 80 prosenttia asuu kaupungeissa ja kärsii jatkuvista terveydellisistä haitoista (melu, ilmansaasteet, liikenne, jätteet, allergiat ja stressi). Polttoaineista ja moottoreista on tehtävä ympäristöystävällisempiä ja moottoriajoneuvojen käyttöä on vähennettävä. On järjestettävä tiedotuskampanjoita uusiutuvien energianlähteiden käytön edistämiseksi. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti on myös tuettava järkevää maankäytön suunnittelua, jolla pyritään suojelemaan kaupunkiympäristöä.

EU:n luonnon monimuotoisuus on kansalaisten perintö. Uusissa jäsenvaltioissa on paljon koskemattomia seutuja, metsiä ja soita. Meidän on suojeltava näitä seutuja ja jätettävä ne perinnöksi tuleville sukupolville.

EPP-ED-ryhmä on lujasti päättänyt aloittaa yhteisen toiminnan, jonka tavoitteena on lisätä tieteen ja teknologian panosta kestävään kehitykseen ja erityisesti auttaa ihmisiä ymmärtämään, että ympäristön ja teknologian kehityksen välillä on selvä yhteys.


II.1.2 Puhtaan energiantuotannon ja kestävän liikennepolitiikan tukeminen

Ilmaston lämpenemisen torjunta on tärkeä tavoite ja myös suuri haaste Euroopan unionille. Euroopan unionin energiankulutus on erittäin suuri: se kasvaa vuosittain 1–2 prosenttia ja koostuu pääasiassa fossiilisista polttoaineista. Ihmisten toiminnasta aiheutuvista Euroopan hiilidioksidipäästöistä 94 prosenttia syntyy energiantuotannossa. Tilanne ei voi jatkua samanlaisena: Euroopan on arvioitava uudelleen energiantuotantojärjestelmänsä sopivuutta mahdollisimman pian.

Uusien ja uusiutuvien energianlähteiden käyttöä on tuettava. Meidän on tuettava uusiutuviin energianlähteisiin liittyviä investointeja ja rahoituksen saantia esimerkiksi aurinko- ja tuulivoiman, energian ja biomassan käyttöä koskeviin hankkeisiin, jotta kyseisten energianlähteiden käyttö lisääntyisi.

Liikkumavaraa ei ole kuitenkaan rajattomasti: energiankulutusta on vähennettävä ja energiaa on käytettävä tehokkaammin, mutta samalla meidän on ylläpidettävä ydinenergian tuotantoa niin, että turvallisuusmääräyksiä noudatetaan tarkasti ja valtioiden tekemiä valintoja kunnioitetaan.

On kehitettävä uusia, tehokkaampia ja edullisempia reaktoreita, ja siksi sekä fissioreaktoreita että radioaktiivisen polttoaineen ja jätteen käsittelyä on tutkittava entistä intensiivisemmin. On myös varmistettava, että uudet jäsenvaltiot noudattavat samoja ydinvoiman käyttöön liittyviä turvallisuusmääräyksiä ja pitävät kiinni vanhojen ydinvoimaloiden sulkemista koskevista päätöksistään.

Uuden, ympäristöystävällisemmän liikennepolitiikan avulla pyritään katkaisemaan liikenteen määrän alituisen kasvun ja talouskasvun välillä oleva yhteys. Ympäristöön kohdistuvan paineen vähentäminen ja ruuhkien ennaltaehkäisy edellyttää kuljetusmenetelmien ja -tapojen muuttamista ja erityisesti eri menetelmien järkiperäisempää käyttöä. Tämä tarkoittaa, että erityisesti kaupunkialueilla ryhdytään käyttämään vähemmän saastuttavia kuljetusmuotoja ja että pitkänmatkan tavarakuljetuksissa ryhdytään käyttämään ympäristöystävällisempiä kuljetusmuotoja (rautatiekuljetukset, sisävesi- ja rannikkoliikenne).

Euroopan laajuisten verkkojen tasapainoisen kehittämisen avulla pyritään korjaamaan alueiden välistä kasvavaa epätasapainoa ja helpottamaan reuna-alueiden talouskehitystä erityisesti uusissa jäsenvaltioissa, ja samalla pyritään kehittämään kustannustehokas kuljetusjärjestelmä.


II. 2. Kestävä talouskasvu syrjäytymistä ehkäisevässä yhteiskunnassa

Kestävä talouskasvu syrjäytymistä ehkäisevässä yhteiskunnassa edellyttää makrotaloudellisen vakauden ylläpitoa, investointien tukemista ja liian suurten työttömyyslukujen pienentämistä. Mielestämme vapaiden markkinoiden tulee valtion sijasta huolehtia talouskasvusta, mahdollisuuksien luomisesta ja yhteiskunnallisesta kehityksestä. Yhteiskunnan kehittäminen tarkoittaa ennen kaikkea työpaikkojen luomista ja työttömyyden vähentämistä. Yksilön vastuuseen, kilpailuun ja todelliseen sosiaaliseen vastuuseen perustuva markkinatalous on paras tapa edistää talouskasvua syrjäytymistä ehkäisevässä yhteiskunnassa.


II.2.1 Talouskasvun ja investointien varmistaminen: yritysten toimintaolosuhteiden parantaminen

Talouskasvun ja investointien edistäminen edellyttää yritysten toimintaolosuhteiden parantamista ja markkinoiden vapauttamista.

Yritysten kustannusvaikutusarvioinnin lainsäädännön osalta ja ympäristönsuojeluun liittyvien toimenpiteiden tulisi olla järjestelmällisiä, ja pk-yrityksiä haittaava turha byrokratia ja hallinnolliset vaatimukset tulisi poistaa. Uusien yritysten syntyä on edistettävä ja starttirahojen ja riskipääoman saantia helpotettava. Yrityksen perustamisesta on tehtävä helppoa.

Yksityisen sektorin tuottamia julkisia palveluja on tuettava, jotta kuluttajilla olisi enemmän valinnanvaraa. Kilpailu alentaa hintoja ja parantaa palvelujen laatua, ja hallitukset asettavat vaatimuksia yleishyödyllisten palvelujen tasa-arvoisen ja yleismaailmallisen tarjonnan takaamiseksi.


II.2.2 Työpaikkojen luominen ja vastavuoroisen tuen takaaminen

Uusien työpaikkojen luominen on Euroopan elinehto. Se on varmasti hyväksyttävämpää kuin työpaikkojen tuhoaminen. Suurin osa Euroopan maista kärsii liian korkeasta työttömyydestä, mikä on sekä yhteiskunnallisesti että taloudellisesti sietämätöntä. Työttömien tilanteen parantaminen, työmarkkinauudistukset, investoinnit henkilöresursseihin ja elinikäinen oppiminen ovat EPP-ED-ryhmän politiikan keskeisiä teemoja. Joustavampien työmarkkinoiden luominen edellyttää hallinnollisten esteiden poistamista. Harjoittelusta on tehtävä järjestelmällistä, jotta työmarkkinat tulisivat dynaamisemmiksi ja työntekijöiden taidot vastaisivat paremmin työmarkkinoiden tarpeita. Passiiviset toimenpiteet työttömien tukemiseksi ovat vain väliaikainen ratkaisu.

Lissabonin tavoitteiden saavuttaminen ja tuottavuuden parantaminen edellyttävät työn joustavuuden ja työturvallisuuden lisäämistä ja yrittäjyyden tukemista sekä työttömien työllistämistä ja sosiaalisesti syrjäytyneiden ihmisten saattamista yhtäläiseen asemaan muiden kanssa.

Sosiaaliturvajärjestelmiä on ylläpidettävä, jotta voidaan tarjota apua niille, jotka eivät pärjää yksin. Nykyisiä järjestelmiä on kuitenkin uudistettava. Vastavuoroisen tuen periaatteen tulisi olla eurooppalaisen yhteiskuntamallin perusta. Kansalaisilla on oikeus saada valtiolta tukea silloin kun he ovat vaikeuksissa sairauden, työttömyyden tai jonkin muun tekijän vuoksi ja heitä ja heidän perheitään uhkaa tulonmenetys.


II.2.3 Sosiaalinen osallisuus

EPP-ED-ryhmän mielestä kaikille tulisi taata tasavertaiset mahdollisuudet. Ryhmän ohjenuorana on se, että ketään ei estellä tai jätetä oman onnensa nojaan. Tavoitteenamme on syrjäytymistä ehkäisevä ja yhtenäinen unioni, jossa kaikkia kohdellaan hyvin. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa. Syrjäytyminen koskettaa nykyään yhä useampia. Siitä kärsivät niin naiset, nuoriso kuin vähemmistötkin.

Erityisesti nuorten odotukset tulisi ottaa huomioon. Youth-ohjelmassa tulisi kiinnittää enemmän huomiota niihin, joilla on ongelmia taloudellisessa ja sosiaalisessa integraatiossa.

Urheilun sosiaalista ja koulutuksellista merkitystä integroinnin ja yhteiskunnalliseen elämään osallistumisen, suvaitsevaisuuden ja rehdin urheiluhengen edistämisen, sääntöjen ja erojen kunnioittamisen sekä syrjäytymisen, muukalaisvihan ja rasismin torjunnan välineenä tulisi korostaa ja hyödyntää entistä enemmän. Perustamissopimuksessa tulisi selvästi tunnustaa urheilun erityisluonne, joka johtuu sen sosiaalisesta merkityksestä. Lisäksi tulisi korostaa urheilun asemaa koulutuksessa. Urheilu tulisi ottaa entistä paremmin huomioon virallisissa koulutusohjelmissa (koulujen opetusohjelmat) tai epävirallisessa toiminnassa (vapaaehtoistoiminnan ja urheiluseurojen ja -liittojen roolien tukeminen). EPP-ED-ryhmä tukee tällaisia toimintatapoja. Dopingin torjunta on myös erittäin tärkeää.

Vanhusten elämänlaadun parantamisen tulisi olla tärkeä tavoite. Vanhusten osuus väestöstä kasvaa jatkuvasti. Liian monet heistä kärsivät kuitenkin syrjäytyneisyydestä ja köyhyydestä. Heidän erityistarpeensa ja odotuksensa on otettava huomioon eurooppalaisessa päätöksenteossa.

Naisten ja miesten tasa-arvon edistämisen ja kaikenlaisen syrjinnän poistamisen on oltava edelleen yhteisön politiikkojen tavoitteena. Työ- ja perhe-elämän tasapainottaminen edellyttää konkreettisten toimenpiteiden toteuttamista, esimerkiksi päiväkotien perustamista, äitien tukemista ja heidän sosiaaliturvamaksujensa pienentämistä.

Näiden toimenpiteiden toteuttaminen edistää Barcelonan Eurooppa-neuvostossa hyväksyttyjen päätösten mukaisesti köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa. Esimerkiksi köyhyyden vähentäminen, yhteiskunnallisen kehityksen tukeminen ja terveydenhuollon parantaminen ovat kestävän kehityksen maailmanlaajuisen ulottuvuuden pääasiallisia haasteita.


II. 3. Selviytyminen väestön ikääntymisen tuomista haasteista

Ihmisten odotettavissa oleva elinikä on noussut eli eläkeläisten määrä suhteessa työväestöön kasvaa jatkuvasti, joten julkisiin eläkejärjestelmiin kohdistuu suuria paineita. Vuonna 2000 noin 24 prosenttia EU:n väestöstä oli ikääntyneitä ihmisiä, ja vuonna 2050 luvun ennustetaan olevan jo 49 prosenttia. Vastaavasti EU:ssa oli vuonna 2000 jokaista vanhusta kohti neljä työikäistä ihmistä, mutta vuonna 2050 vastaava luku on kaksi. Julkisia sosiaaliturvajärjestelmiä on siis uudistettava pikaisesti, mikäli niitä aiotaan ylläpitää myös tulevaisuudessa. Väestörakenteen muutoksen seurauksista selviytyminen edellyttää useiden täydentävien toimenpiteiden toteuttamista EU:n jäsenvaltioissa, jotta taloudellinen tasapaino saataisiin palautettua ainakin osittain.


II.3.1 Eläkeikää tulisi nostaa¹. Ihmiset elävät vanhemmiksi, joten heidän tulisi myös olla mukana työelämässä pidempään ja kartuttaa kansallisia eläkejärjestelmiä, jotta heillä olisi oikeus täyteen eläkkeeseen.


II.3.2 Yli 55-vuotiaiden osallistumista työmarkkinoille tulisi lisätä. Yli 55-vuotiaiden työmarkkinoille osallistuminen on melko vähäistä useimmissa Euroopan maissa, koska he voivat jäädä varhaiseläkkeelle. Tämä taas tulee yhteiskunnalle erittäin kalliiksi. Tästä syystä varhaiseläkkeiden määrä tulisi minimoida esimerkiksi myöntämällä verohelpotuksia ja nostamalla eläkeikää.


II.3.3 Pääomarahoitteisia eläkkeitä on tuettava. Eläkkeiden rahoitusongelman ratkaiseminen edellyttää riittävää tasapainoa julkisten, ammatillisten ja yksityisten eläkejärjestelmien välillä. Vuosittain kartutettavien eläkkeiden määrää tulisi vähentää asteittain, ja valtion on myönnettävä riittävästi eläkkeitä.


II.3.4 Syntyvyyden edistämistä tulisi harkita. Maahanmuutto ei ole pitkän aikavälin ratkaisu väestörakenteen muutoksen aiheuttamiin ongelmiin. Sen sijaan tulisi edistää syntyvyyttä parantamalla olosuhteita erityisesti sellaisten naisten osalta, jotka haluavat palata työelämään lapsen saannin jälkeen.


II.4. Alueiden elinvoiman säilyttäminen: unionista vauraapi yhteistyön avulla

EU:n taloudellisten ja sosiaalisten koheesiopolitiikkojen avulla edistetään aluekehitystä, pienennetään alueiden välisiä kehityseroja ja autetaan alueita menestymään. Koheesiopolitiikat ovat siis tärkeitä apuvälineitä vakaan, syrjäytymistä ehkäisevän ja yhtenäisen Euroopan unionin rakentamisessa.


II.4.1 Taloudellisten ja sosiaalisten koheesiopolitiikkojen mukauttaminen uusiin maantieteellisiin puitteisiin

"Koheesion edistäminen" juuri laajentuneessa unionissa on yhä suurempi haaste rakennepolitiikoille. Tulevalla lainsäädäntökaudella unionin on sovitettava yhteen kaksi perustavaa laatua olevaa vaatimusta: uusien jäsenvaltioiden auttaminen ja nykyisten jäsenvaltioiden epäsuotuisempien alueiden rakenteellisen kehityksen tukeminen.

Rakennepolitiikkoja on arvioitava uudelleen, jotta niiden avulla pystyttäisiin tyydyttämään laajentumisen myötä kasvaneet infrastruktuuria ja yhteiskunnallista kehitystä koskevat tarpeet suhteellisesti pienemmillä resursseilla. Koska alueiden väliset kehityserot ovat vain lisääntyneet laajentumisen myötä, asetettujen koheesiotavoitteiden saavuttaminen edellyttää entistä parempaa tehokkuutta ja yhteishenkeä.

Yhteisön koheesiopolitiikan rahoitussuunnitelman uudelleenmäärittely edellyttää alueellisten resurssien optimaalista käyttöä ja politiikkojen entistä parempaa koordinointia, jotta politiikat saataisiin sopeutettua uusiin eurooppalaisiin geopoliittisiin puitteisiin. Infrastruktuurin kehittämistä ja kestäviä hankkeita varten on määriteltävä selvät puitesäännöt, ja niiden noudattamista on valvottava tarkasti. Viivytyksiä aiheuttavat tekijät on poistettava (pelkkä niiden vaikutusten korjaaminen ei riitä) ja varojen myöntämisprosessin avoimuus on taattava.


II.4.2 Kestävän ja laadukkaan matkailun kehittäminen

Matkailu työllistää 5 prosenttia yhteisön työvoimasta ja vaikuttaa merkittävästi alueellisiin työllisyyslukuihin. Euroopan matkailun edistämiseksi ja eurooppalaisten alueiden historiallisten, kulttuuristen ja gastronomisten rikkauksien mainostamiseksi EU:n tulisi valita parhaat mahdolliset menettelyt dynaamisen ja laadukkaan matkailun edistämiseksi.


II.4.3 Eurooppalaisen kulttuurin edistäminen

Eurooppalaisen kulttuurin erityisyys ja monimuotoisuus ovat Euroopan rikkauksia. Tämä yhteinen kulttuuriperintö tulee säilyttää, ja eurooppalaisen kulttuurialueen tulee olla näkyvästi esillä. Euroopan alueiden kulttuureja ja kieliä sekä eurooppalaisen median ja elokuvien erityispiirteitä on korostettava. Amsterdamin pöytäkirjassa tunnustetaan julkista rahoitusta saavien lähetystoiminnan harjoittajien rooli kulttuurien monimuotoisuuden takaajina, ja heidän tulisi osoittaa, että he ovat todella sitoutuneet tähän tehtävään.

Ihmisten tulisi tutustua Euroopan historiaan ja kulttuuriperintöön erityisesti Keski- ja Itä-Euroopan osalta, koska näiden alueiden kulttuuriperintöä on alettu todella arvostaa vasta pluralistisen demokratian uuden nousun myötä.

Tästä syystä Kulttuuri 2000 ﷓puiteohjelmaa on muutettava toimivammaksi ja kansalaisten odotuksia vastaavammaksi.

Kulttuurisektorin kilpailukykyä tulisi parantaa, ja kulttuuritekijät tulisi ottaa huomioon rakennerahastojen alaisissa hankkeissa.

Määräenemmistöpäätökset tulisi ottaa käyttöön myös kulttuuripolitiikassa EU:n perustamissopimuksen 151 artiklan mukaisesti, ja yhteispäätösmenettelyn ja yksimielisen päätöksenteon yhdistäminen on lopetettava.


II.5. Elinkelpoisen ja kestävän maatalouden kehittäminen

Kehittämällä kestävää eurooppalaista maataloutta taataan, että myös tulevat sukupolvet pääsevät nauttimaan Euroopan ainutlaatuisista luonnonvaroista. Maatalouden kestävä kehitys heijastaa myös kuluttajien huolta erityisesti tuotantomenetelmien turvallisuudesta ja laadusta.

Agenda 2000 ﷓ohjelma on voimassa vuoteen 2006 saakka, ja on erittäin tärkeää luoda poliittiset suuntaviivat elinkelpoisen ja kestävän maatalouden monipuolisia ja pitkäaikaisia puitteita varten.

Unionin on voitettava kolme haastetta: Ensimmäinen haaste liittyy talouteen eli haasteena on maatalouden kilpailukyvyn parantaminen. Toinen haaste on sosiaalinen eli haasteena on maaseudun elinolosuhteiden ja taloudellisten edellytysten parantaminen. Kolmas, ympäristönsuojeluun liittyvä haaste voitetaan tukemalla hyviä, ympäristöystävällisiä käytäntöjä ja luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpitoon liittyvien palvelujen tarjontaa. EPP-ED-ryhmän on varmistettava, että kaikkia kolmea asiaa käsitellään yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisen yhteydessä.


II.5.1 Ympäristöystävällisen maatalouden kehittäminen

Maataloustuotannon vakauttaminen on erittäin tärkeää. Maatalouden ympäristöystävällisyys ei kuitenkaan tarkoita vanhanaikaisten menetelmien käyttöä. Erityisesti tulisi tukea uusia ja/tai biopohjaisia teollisuudenaloja ja teknologioita.

Ympäristöystävällisiä tuotteita koskevan tutkimuksen avulla voidaan löytää kestäviä ratkaisuja maailman luonnonvarojen järkevään käyttöön ja ympäristöystävällisten tuotteiden kehitykseen.

Maanviljelijöiden roolia maaseudun suojelijoina on korostettava. Tuotannon laajentamisen sijaan meidän tulisi kannustaa maanviljelijöitä suojelemaan aktiivisesti maaseutua ja luonnon monimuotoisuutta sekä käyttämään työssään ympäristöystävällisiä tuotteita.

Eläinten hyvinvoinnin lisääminen on tärkeää eettisesti, mutta myös kuluttajien vaatiman korkean laadun takaamiseksi, joten se parantaa Euroopan kilpailukykyä. Maanviljelijöiden on panostettava eläinten hyvinvointiin, koska se on paras tapa edistää kestävää eläintuotantoa pitkällä aikavälillä.


II.5.2 Kohti uutta ja monipuolista maaseudun kehitystä tukevaa politiikkaa

Elinkelpoisen ja sosiaalisesti yhtenäisen maaseudun rakentaminen edellyttää yhteisen maatalouspolitiikan toisen pilarin vahvistamista ja uuden ja monipuolisen maaseudun kehitystä tukevan politiikan luomista. Tavoitteena on edistää monitoimisuutta, perheyrityksiä ja maaseututeollisuutta, parantaa työllisyyttä ja estää maaltapakoa. Koska 50 prosenttia maanviljelijöistä on yli 50-vuotiaita, on erityisesti kannustettava nuoria ryhtymään maanviljelijöiksi ja tarjottava heille koulutusta. Kaikkien maaseudulla elävien ihmisten ja erityisesti naisten potentiaalia on hyödynnettävä, sillä naisilla on suuri rooli taloudessa ja maaseudun kehityksessä.

Maaseudun kehitystä tukevien toimenpiteiden osuus maataloutta koskevasta talousarviosta on nykyään 10 prosenttia. Tämä ei riitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Painopisteen siirtäminen yhteisen maatalouspolitiikan toiseen pilariin ja siitä aiheutuneet kustannukset tulisi hoitaa myös rakennepoliittisten toimenpiteiden avulla, ne eivät kuulu pelkästään toisen pilarin vastuulle.

Toimeentulorajan alapuolella eläville maanviljelijöille on taattava riittävä sosiaalis-taloudellinen tuki, ja on perustettava erityinen vakuutusjärjestelmä, josta korvataan mahdollisten eläintautien aiheuttamat taloudelliset vahingot.

Näiden rakennepoliittisten toimenpiteiden toteuttaminen tulisi jättää paikallisten viranomaisten vastuulle aina kun se on mahdollista, mutta parlamentin on voitava osallistua päätöksentekoon tärkeimpien asioiden osalta.

Yleisesti ottaen on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta uudet ympäristövaatimukset eivät heikentäisi Euroopan kilpailukykyä suhteessa kolmansiin maihin.


II.6. Sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävän kalastuspolitiikan kehittäminen

Kalastussektori painii sekä vakavien ympäristöongelmien kanssa (tämä kertoo siitä, miten riippuvaisia olemme luonnonvaroista) että vaikeiden yhteiskuntaan ja koheesioon liittyvien ongelmien kanssa, ja alan työttömyysluvut kasvavat koko ajan. Nykyään kalastussektori työllistää suoraan noin 550 000 ihmistä. Monet kyseisistä alueista ovat reuna-alueita ja tavoite 1 ﷓alueita, ja kalastus on erittäin tärkeää niiden talouden kannalta. Kalastus aiheuttaa ympäristönsuojelullisia ja yhteiskunnallisia haittoja, joten kalastuspolitiikan uudistaminen on välttämätöntä, ja meidän on tuettava uudistusta.

Uudistuksella pyritään takaamaan EU:n kalastussektorin kestävä kehitys ja elinkelpoisuus. On luotava joustavampi, sektorin nykypäivän tarpeita vastaava politiikka, laadittava suunnitelma liiallisen pyynnin myötä vähentyneiden kalavarojen elvyttämiseksi ja ryhdyttävä toimenpiteisiin salakalastuksen lopettamiseksi. Kalavarojen elvyttäminen edellyttää tutkimustyön tehostamista ja nykyisiä kalavaroja koskevan luotettavan tiedon hankkimista.

Uudenaikainen, nykypäivän tarpeita vastaava laivasto on erittäin tärkeä. Kalastussektorilla työskenteleville on myös taattava riittävät tulot, jotta heidän elinolosuhteensa vastaisivat niin hyvin kuin mahdollista samankaltaisilla tuotantosektoreilla työskentelevien henkilöiden elinolosuhteita.

Yhteinen kalastuspolitiikka on integroitava unionin ulkopolitiikkaan, jotta kauppa ja ulkosuhteet voidaan yhdistää. On luotava tasapaino kalavarojen saatavuuden ja markkinoille pääsyn välille (oikeus investoida kolmansiin maihin, vapaa pääsy satamiin, salakalastuksen torjunta) ja kehitettävä kolmansien maiden kanssa tehtäviä kalastussopimuksia, jotta laivastoillamme olisi edelleen mahdollisuus kalastaa myös yhteisön vesialueiden ulkopuolella.

On ryhdyttävä toimenpiteisiin vesiviljelyn tehostamiseksi.


¹ Nea Democratia ei voi hyväksyä kohtaa II.3.1. jossa sanotaan, että eläkeikää tulisi nostaa. Eläkeikä Kreikassa on 65. vuosi ihmisen elämässä, jota ND:llä ei ole aikomusta korottaa.


III. EUROOPAN KANSALAISET: KASVAVA TURVALLISUUDEN TARVE

Euroopan kansalaiset ovat yhä enemmän huolissaan Euroopan turvallisuudesta. Turvallisuuden tarve liittyy moniin asioihin, esimerkiksi katujen turvallisuuteen, ulkorajojen valvontaan, terrorismin torjuntaan, terveyteen, elintarvikkeisiin tai talouteen, jossa korkea työttömyys ja konkurssit ovat entistä yleisempiä. EPP-ED-ryhmä ottaa huomioon kansalaisten moninaiset huolenaiheet ja ehdottaa erilaisia aloitteita, joilla pyritään takaamaan yhteiskuntien turvallisuus ja parantamaan väestönsuojelua ja kansalaisten oikeusturvaa.


III.1. Yhteiskuntien sisäisen turvallisuuden ja vakauden takaaminen

Laiton maahanmuutto, terrorismi ja siihen läheisesti liittyvä järjestäytynyt rikollisuus vaarantavat yhteiskuntien turvallisuuden ja vakauden, mitä ei voida hyväksyä. Eurooppalaisten yhteiskuntien turvallisuuden lisääminen edellyttää näiden ilmiöiden torjuntaa kaikilla tasoilla. Euroopan unioni pystyy parantamaan turvallisuutta paljon tehokkaammin kuin yksittäiset jäsenvaltiot.


III.1.1 Unionin turvallisuuden parantaminen Euroopan poliisivoimia ja oikeudellista yhteistyötä kehittämällä

Yhtenäiset institutionaaliset puitteet lisäävät toiminnan tehokkuutta

Vapautta, turvallisuutta ja oikeutta koskevia institutionaalisia ja oikeudellisia järjestelmiä on yksinkertaistettava huomattavasti. Unionin turvallisuuden lisääminen edellyttää ennen kaikkea oikeudellisen yhteistyön ja poliisiviranomaisten välisen yhteistyön tehostamista luomalla yhtenäiset, yhteisön rakenteisiin integroitavat institutionaaliset puitteet, jotka kattavat kaikki oikeus- ja sisäasioihin liittyvät alat. Yhtenäiset puitteet lisäisivät perustamissopimusten lainsäädännöllistä yhteneväisyyttä, takaisivat kansalaisvapaudet ja poistaisivat tarpeettomat hankaluudet tekemällä aloista toisistaan riippuvaisia. Lisäksi kansalaisten olisi helpompi ymmärtää lakeja.

Europolin integrointi Euroopan unionin institutionaalisiin puitteisiin takaisi myös Euroopan parlamentin asianmukaisen valvonnan ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeudellisen tarkastelun. Lisäksi eri jäsenvaltioiden yleisten syyttäjien yhteistyöjärjestelmän Eurojustin tulisi olla oikeushenkilö. Eurojustista tulisi kehittää todellinen viestintä- ja varhaisvaroitusverkosto.

Rikollisuuden torjunta

Rajatylittävien tai yhteisön etuja uhkaavien vakavien rikosten määritelmät on yhtenäistettävä jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmissä (erityisesti huume- ja ihmiskauppa, tietoverkkorikollisuus ja rahanpesu), mikä edesauttaa EU:n vähimmäisvaatimusten määrittelyä. Samanaikaisesti on ryhdyttävä asteittain luomaan selkeitä ja vakaita puitteita eurooppalaisen järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjuntaan erikoistuneiden virastojen yhteistyölle.

Rajatylittävien rikollisverkostojen harjoittaman ihmiskaupan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta edellyttää EU-maiden poliisiviranomaisten ja tiedustelupalvelujen välisen yhteistyön jatkuvaa tehostamista. Ei ole oikein, että 700 000 naisesta ja lapsesta tulee vuosittain ihmissalakuljetuksen, ihmiskaupan tai seksuaalisen hyväksikäytön uhreja. EPP-ED-ryhmä kannattaa voimakkaasti ihmiskauppiaiden vähimmäisrangaistusten korottamista ja uhrien ja todistajien parempaa suojelua oikeudenkäynneissä.


III.1.2 Laittoman maahanmuuton torjunta ja EU:n ulkorajojen turvaaminen

Poliittisia turvapaikkoja voidaan myöntää, mutta turvapaikkaoikeuden väärinkäytöksiä ja parempaa elämää etsivien laittomien maahanmuuttajien tuloa Euroopan unionin alueelle (vuosittain yli 500 000 ihmistä) ei voida sallia.

EU:n ulkorajojen turvallisuuden parantaminen yhteistyön avulla

Yhteiskunnan turvallisuuden parantaminen edellyttää turvallisempia rajoja. Tavoitteenamme on varmistaa, että laajentumisen aiheuttama EU:n ulkorajojen piteneminen ei vähennä, vaan lisää unionin turvallisuutta.

Jäsenvaltioiden ulkorajojen yhtenäinen ja tehokas yhteinen turvaaminen ja suunnitteilla oleva Euroopan rajavartiosto ovat erittäin tärkeitä välineitä laittoman maahanmuuton, rikollisuuden ja ihmiskaupan torjunnassa. Toiminnallista yhteistyötä on tehostettava kaikilla rajoilla perustamalla monikansallisia tiimejä, jotka suorittavat tarkastuksia rajanylityspaikoilla, ja luomalla toimiva varhaisvaroitusjärjestelmä.

EPP-ED-ryhmän mielestä EU:n tulisi perustaa oma rannikkovartiosto tehostaakseen merellä tapahtuvan rikollisuuden torjuntaa ja varmistaakseen, että Euroopan rannikot ovat turvassa ympäristökatastrofeilta (öljyvuodot ja laiton tankkien tyhjentäminen) ja terrorismilta. Rajatylittäviä ongelmia ei pystytä ratkaisemaan ilman eurooppalaisten valtioiden yhteistyötä.

Yhteinen turvapaikkapolitiikka ja selkeät käytännöt

Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden vaarantuminen voidaan estää selkeyttämällä maahanmuuttovirtojen hallinnointiin käytettäviä, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa koskevia määräyksiä. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että jäsenvaltioille jätetään päätäntävaltaa maahanmuuttovirtojen hallinnoinnissa. Kolmansien maiden kansalaisten unioniin tuloa sääntelevät määräykset vaihtelevat jäsenvaltioittain. Tästä tilanteesta hyötyvät ennen kaikkea ihmiskauppiaat ja laittomien maahanmuuttajien salakuljettajat, jotka käyttävät kansallisten määräysten eroja ja ristiriitaisuuksia hyväkseen rikollisessa toiminnassaan. Jokaista maahanmuuttajien tyyppiä varten (väliaikaiset pakolaiset, turvapaikanhakijat ja taloudellisista syistä muuttavat) on laadittava unionissa omat yhtenäiset erityissäännökset.

Yhteisen turvapaikkapolitiikan puitteissa on luotava nopea turvapaikkamenettely, joka perustuu Geneven sopimuksen mukaiseen pakolaisen määritelmään.

Turvapaikkaoikeus on määriteltävä selkeästi, jotta turvapaikanhakijoiden turvallisuus ja lailliset oikeudet voitaisiin taata ja jotta jäsenvaltiot voisivat hylätä niiden henkilöiden hakemukset, joita ei voida pitää pakolaisina.

Lisäksi tarvitaan yhtenäinen turvapaikkamenettely, jossa hakemusten käsittelyaika on rajoitettu kuuteen kuukauteen, jotta lopullista päätöstä ei voida lykätä loputtomiin vetoomusten avulla. EPP-ED-ryhmä vastustaa voimakkaasti monitasoisen menettelyn käyttöönottoa. On myös tärkeää huomata, että menettelyn nopeuttaminen antaa mahdollisuuden turvapaikkaoikeuden käsitteen laajentamiseen tulevaisuudessa.

Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi EU:n ja kolmansien maiden on solmittava turvapaikanhakijoiden palauttamista koskevia sopimuksia, jotta ihmiset, joiden turvapaikkahakemukset on hylätty, voidaan palauttaa kotimaahansa nopeasti ja helposti. Myös kauppa- ja yhteistyösopimuksiin on sisällytettävä kotimaahan palauttamista koskeva lauseke.

Maahanmuuttopolitiikka: laittoman maahanmuuton torjunta sen alkulähteillä

Yhtenäisen viisumipolitiikan avulla pystytään kontrolloimaan paremmin kolmansien maiden kansalaisten pääsyä Euroopan unionin alueelle. Nykyään lakeja voidaan tulkita monella eri tavalla, mikä aiheuttaa epävarmuutta ja on haitaksi sekä EU:lle että maahanmuuttajille. Siksi Euroopan unionin alueelle pääsyn edellytyksiä ja pitkäaikaisen viisumin myöntämistä koskevia määräyksiä on yhtenäistettävä ja selkeytettävä. Myös valvontaa on tehostettava.

Maahanmuuttovirtojen torjunta on aloitettava niiden alkulähteiltä. Laittomien maahanmuuttajien salakuljettajat käyttävät hyväkseen ihmisten köyhyyttä, kehittymättömämpien maiden huonoja tulevaisuudennäkymiä ja laillista maahanmuuttoa koskevan tiedon puutetta. Tästä syystä on tärkeää lisätä yhteistyötä alkuperä- ja läpikulkumaiden kanssa ja kehittää yhteistyössä pitkän aikavälin suunnitelma laittoman maahanmuuton ennaltaehkäisemiseksi toteuttamalla talouskehitystä edistäviä hankkeita ja tiedotuskampanjoita, joissa annetaan oikeaa tietoa Eurooppaan pääsyn mahdollisuuksista.


III.1.3 Tiukka asenne terrorismin torjuntaan

Terrorismi vaarantaa Euroopan kansalaisten turvallisuuden ja aiheuttaa uhreille ja heidän perheilleen sanoinkuvaamattomia kärsimyksiä. Syyskuun 11 päivän terrori-iskun jälkeen Eurooppa on selvästi sitoutunut torjumaan kaikki terrorismin muodot, mutta tätä tavoitetta ei saavuteta yhdessä yössä. Jo olemassa olevat apuvälineet, erityisesti eurooppalainen pidätysmääräys ja jäsenvaltioiden väliset luovutusmenettelyt, on otettava nopeasti käyttöön.

Yhteisön säännöstöön on liitettävä yhteinen terrorismin määritelmä, ja perustamissopimukseen on luotava oikeusperusta, jonka mukaan unionilla on oikeus jäädyttää ja leikata varoja EU:n kansalaisilta, joilla on yhteyksiä terroristijärjestöihin. Lisäksi on luotava yhtenäiset institutionaaliset puitteet, jotka mahdollistavat tehokkaan ja nopean toiminnan Euroopan tasolla, ja kansainvälisen tason yhteistyötä on lisättävä erityisesti tietojen vaihdon osalta. Euroopan unionin on myös ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin terrori-iskujen uhrien auttamiseksi. Terrorismin torjuntaa koskevan unionin strategian toteuttamista tulisi valvoa sekä ennakoivasti että taannehtivasti.


III.2. Väestönsuojelu: kansalaisten turvallisuuden parantaminen

Euroopan kansalaiset tuntevat usein olonsa turvattomaksi. He pelkäävät, että elintarvikkeet eivät ole turvallisia ja että suurkaupunkien saasteet ovat terveydelle haitallisia ja vaikuttavat osaltaan uusien sairauksien syntyyn. Kansalaiset haluavat, että elintarvikkeiden turvallisuutta parannetaan ja terveydenhuoltoa kehitetään.


III.2.1 Elintarvikkeiden turvallisuuden ja terveellisyyden takaaminen

Viimeaikaiset elintarvikkeisiin liittyvät skandaalit ovat osoittaneet, että ruoka on tärkeä osa eurooppalaista kulttuuria. Ruoka on osa jokapäiväistä elämäämme. Elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden parantaminen onkin yksi EPP-ED-ryhmän ensisijaisista tavoitteista. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen viran perustaminen joulukuussa 2001 oli ensimmäinen askel oikeaan suuntaan. Eurooppalaisten elintarvikkeiden turvallisuuden ja terveellisyyden parantaminen edellyttää kuitenkin jatkuvia ponnisteluja.

Elintarvikkeiden turvallisuus on pyrittävä ottamaan huomioon tuotantoprosessin kaikissa vaiheissa. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää turvallisuusmääräysten ja valvonnan lisäämistä kaikilla tasoilla eli tiloilla, tuotteiden kuljetuksessa ja varastoinnissa, minkä ansiosta tuotantoprosessin jokainen vaihe tulee dokumentoitua tarkasti. Elintarvikkeiden turvallisuuden parantaminen edellyttää myös ympäristönsuojeluun ja eläinten hyvinvointiin liittyvien tiukkojen standardien noudattamista, jotta kansalaiset voivat nauttia korkealaatuisista ja terveellisistä eurooppalaisista elintarvikkeista. Kuluttajat eivät halua laajentumisen heikentävän elintarvikevalvonnan laatua. Tavoitteenamme on varmistaa, että hygieniaa koskevia määräyksiä ja eläimiä koskevaa lainsäädäntöä noudatetaan kaikkialla laajentuneessa unionissa, että valvonta on tiukkaa ja järjestelmällistä ja että pakkausmerkinnät ovat tarkkoja.

Eläintautien torjunta ja järjestelmällinen ennaltaehkäisy. EPP-ED-ryhmä pyrkii torjumaan eläintauteja ja on toiminut aktiivisesti parlamentin suu﷓ ja sorkkatautia käsittelevässä väliaikaisessa valiokunnassa. Haluamme tehostaa eläintautien torjuntaa. Sisäisen valvonnan tiukentamisen ja varhaisvaroitusjärjestelmän kehittämisen lisäksi EU:n tulisi tehostaa tuontituotteiden valvontaa unionin ulkorajoilla ja määrätä, että unioniin voidaan tuoda tuotteita vain maista, joissa noudatetaan samankaltaisia hygieniaa, elintarvikkeiden turvallisuutta ja eläinten hyvinvointia koskevia standardeja.

On laadittava tehokas ja järjestelmällinen ennaltaehkäisevä suunnitelma, joka perustuu turvallisten tuotantomenetelmien käyttöön ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinten kasvattamisessa (kasvinsuojeluaineiden, lannoitteiden ja antibioottien turvallinen käyttö), bioturvallisuuden parantamiseen ja eläinten hyvään kohteluun. Tämä on paras tapa torjua eläintauteja ja estää uusien tautien syntyminen.

Laadukkaiden elintarvikkeiden tuotannon tukeminen ja tuotemerkintöjen parantaminen. Lisäksi on tuettava laadukkaiden eli terveellisempien, maukkaampien, ravintoarvoltaan korkeampien ja ympäristöystävällisemmillä menetelmillä tuotettujen elintarvikkeiden tuotantoa. Laatuseikat tekevät elintarvikkeista ainutlaatuisia. Laadukkaiden tuotteiden tukemisen tulisi olla yksi YMP:n uudistuksen keskeisistä tavoitteista. Lisäksi tulisi huolehtia siitä, että tuotemerkinnät ovat asianmukaisia, kuten orgaanisissa tuotteissa. Laadukkaat tuotteet maksavat enemmän, joten niiden tulisi olla helposti tunnistettavia.


III.2.2 Uudet kansanterveydelliset haasteet: terveydenhuollon jatkuva kehittäminen

Ihmiset elävät Euroopan unionin alueella vanhemmiksi ja noudattavat entistä terveempiä elämäntapoja. Silti yksi viidesosa väestöstä kuolee ennenaikaisesti saatuaan jonkin sairauden, joka olisi ollut vältettävissä. Lisäksi eri yhteiskuntaluokkien edustajien terveydentiloissa on edelleen suuria eroja. Uudet terveysriskit (erityisesti tartuntataudit) lisääntyvät, ja iästä johtuvat sairaudet yleistyvät huomattavasti eliniän pitenemisen myötä. Uusia kansanterveydellisiä haasteita syntyy siis jatkuvasti. Eurooppalaisten terveyden kohentaminen edellyttää näiden haasteiden voittamista, mutta samalla on otettava huomioon terveydenhoitojärjestelmien ristiriitaiset sisäiset paineet.

Uuden kansanterveyttä koskevan ohjelman toteuttaminen EU:ssa. Uusi kansanterveyttä koskeva yhteisön toimintaohjelma vuosille 2003–2008 korvaa hajanaiset terveyttä koskevat yhteisöaloitteet (syövän torjunta, terveyden edistäminen, AIDSin ennaltaehkäisy, huumeriippuvuuden ennaltaehkäisy, terveyden seuranta, tapaturmien ennaltaehkäisy, saasteiden aiheuttamat sairaudet) omaksumalla yhtenäisemmän lähestymistavan, jossa korostetaan pääasiassa sairauksien ennaltaehkäisyä. EPP-ED-ryhmä uskoo, että ohjelma tukee terveyttä koskevan EU:n strategian kehittämistä ja kansanterveyden turvaamista kolmella tavalla: edistämällä kansanterveyttä koskevan tiedon levittämistä, parantamalla terveydenhuollon kykyä vastata nopeasti terveysuhkiin ja käsittelemällä terveyteen vaikuttavia tekijöitä julkisuudessa.

Sairauksien aiheuttamien uhkien ja epidemioiden torjuminen EU:n tasolla edellyttää tehokkaan seurannan ja koordinoitujen torjuntamenetelmien kehittämistä. Rajatylittävät sairaudet ja epidemiat sekä tahalliset terveyteen liittyvät uhkat (bioterrorismi) ovat uusia kansanterveydellisiä haasteita. Väestön liikkuvuuden lisääntymisen vuoksi tartuntataudit leviävät entistä nopeammin. Tartuntataudit ovat selkeä osoitus siitä, että EU:lla tulisi olla entistä suurempi rooli kansanterveyden suojelemisessa. EPP-ED-ryhmä arvostaa epidemioiden seurantaan ja tartuntatautien valvontaan erikoistuneen verkoston panosta ja korostaa, että EU:n tartuntatautien seurantaa ja odottamattomien terveysuhkien torjuntamenetelmiä on kehitettävä. Tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen perustaminen helpottaa kansallisten tietojenkäsittelyrakenteiden ja kansallisten sairauksia tutkivien laboratorioiden verkostoitumista, tartuntatautien seurantaa ja tehokkaiden ja koordinoitujen torjuntamenetelmien kehittämistä terveysuhkien eliminoimiseksi.
EPP-ED-ryhmä korostaa, että toissijaisuusperiaatteen mukaan jäsenvaltiot ovat vastuussa terveydenhuoltoa koskevasta politiikasta, mutta on selvää, että tartuntatautien valvonta ei onnistu ilman kansainvälistä yhteistyötä.

Ikääntyvän väestön liikkuvuuden ja hyvinvoinnin takaaminen. EPP-ED-ryhmä on korostanut tutkimus- ja kehittämistoimintaa koskevassa kuudennessa puiteohjelmassa, että Alzheimerin taudin, Parkinsonin taudin, niveltulehduksen ja reumatismin kaltaisten iästä johtuvien sairauksien tutkiminen on erittäin tärkeää. Nämä sairaudet yleistyvät koko ajan, ja niitä voidaan pitää kroonisina vammoina. EPP-ED-ryhmän mielestä iästä johtuvien sairauksien tutkiminen on erittäin tärkeää. Haluamme, että eurooppalaiset vanhukset voivat hyvin, eivätkä joudu kestämään kipuja ja olemaan yksin.

Mielenterveysongelmista kärsivien henkilöiden elämänlaadun parantaminen: Erilaiset neuropsykiatriset häiriöt ovat yksi yleisimmistä sairauksista EU:ssa. EPP-ED-ryhmä tukee tutkimus- ja kehittämistoimintaa koskevan kuudennen puiteohjelman mukaisia pyrkimyksiä ja tiedotuskampanjoita, joiden tavoitteena on torjua mielenterveysongelmien aiheuttamaa häpeää ja sosiaalista syrjäytymistä ja tiedottaa tehokkaammista hoitomuodoista.

Harvinaisia sairauksia ei tutkita ja niiden hoitoon käytettäviä lääkkeitä ei kehitetä riittävästi, koska kustannukset ovat liian suuret potilaiden pieneen määrään nähden. EPP-ED-ryhmä tukee edelleen tämänkaltaista tutkimusta, koska Euroopan kansalaisten terveyttä ei voida vaarantaa vain siksi, että tutkimustoiminta ei tuota voittoa.

On kehitettävä tietynikäiselle kohderyhmälle tarkoitettuja lääkkeitä, jotka vastaavat jokaisen ikäryhmän erityistarpeita. Erityisesti tulisi kehittää pikkulapsille ja vanhuksille sopivia lääkkeitä.

Saasteiden aiheuttamat sairaudet yleistyvät erityisesti kaupunkialueilla. Meidän on torjuttava ja ennaltaehkäistävä astman kaltaisten uusien sairauksien syntyä.

On pyrittävä vaikuttamaan suoraan terveyden taustatekijöihin tehostamalla ennaltaehkäisevää toimintaa. Riittävän ja laajamittaisen tiedotustoiminnan avulla voidaan kertoa ihmisille terveyteen vaikuttavista tekijöistä, jotta he pystyvät ottamaan ne paremmin huomioon, ja vähentää epäterveellisen ja epätasapainoisen ruokavalion aiheuttamia ennenaikaisia kuolemia. Myös sairauksien ennaltaehkäisy (esimerkiksi rokotusohjelmat) ja kohderyhmätestaus voivat kohentaa kansanterveyttä.


III.3. Euroopan kansalaisuuden käsitteen vahvistaminen

Kansalaisoikeuksien turvaaminen on oikeusvaltion periaatteeseen perustuvan demokraattisen järjestelmämme ydin. Perustuslakiin liitetty perusoikeuskirja ja Euroopan oikeusjärjestelmä suojelevat kansalaisia esimerkiksi heidän omien jäsenvaltioidensa tekemiltä vääryyksiltä. On tärkeää, että kansalaiset tuntevat oikeutensa ja osaavat käyttää niitä hyväkseen.

Jotta eurooppalaiset kuluttajat voisivat nauttia kaikista yhtenäismarkkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista, heidän on tunnettava olonsa turvalliseksi. Euroopan on siis oltava luonnollinen ja konkreettinen osa Euroopan kansalaisten jokapäiväistä elämää, ovat he sitten työntekijöitä, kuluttajia, opiskelijoita, eläkeläisiä tai lapsia.


III.3.1 Euroopan kansalaisten oikeusturvan parantaminen

Euroopan kansalaisuuden vahvistaminen ja tukeminen. Meidän on toteutettava tehokkaasti ja suojeltava asianmukaisesti kaikkia Euroopan kansalaisuuteen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia perustuslakiin liitetyn perusoikeuskirjan mukaisesti. Kansalaisten on oltava tietoisia siitä, että monipuolinen suojelujärjestelmä suojelee heitä jopa heidän kotimaansa hallituksen tekemiltä vääryyksiltä.

Laillisia oikeuksia ei voida turvata ilman toimivaa oikeusjärjestelmää, joka takaa riittävät oikeudet. Viidentoista eri siviilioikeusjärjestelmän rinnakkaiselo ja menettelyjen erilaisuudesta johtuvat ongelmat haittaavat selvästi tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta yhtenäismarkkinoilla. Esimerkiksi sopimusoikeuden alalla yritysten ja kuluttajien on perehdyttävä ja mukautettava toimintansa 15 erilaiseen järjestelmään. Tästä syystä on luotava selkeä oikeusjärjestelmä, jossa ei ole epäselvyyttä siitä, mitä määräystä kulloinkin tulisi soveltaa. Yhteinen lakikokoelma on jo olemassa, mutta yksittäiset määräykset eivät välttämättä ole yhdenmukaisia.

Siviiliasioihin ja kauppaan liittyvän oikeudellisen yhteistyön kannalta on tärkeää varmistaa, että jäsenvaltioiden oikeus- ja hallintojärjestelmien monimutkaisuus ei estä jäsenvaltioita käyttämästä oikeuksiaan. Tämän tavoitteen saavuttaminen ja toissijaisuusperiaatteen noudattaminen edellyttää oikeuden päätösten vastavuoroista tunnustusta jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien samanarvoisuuden perusteella.

Laillisten oikeuksien turvaaminen on tärkeää erityisesti rajatylittävien kiistojen kannalta. Erityisesti tulisi kehittää välimiesmenettelyn ja sovittelun kaltaisia, esimerkiksi kauppakamarien tarjoamia vaihtoehtoisia sovittelumenetelmiä, koska niiden avulla löydetään usein nopeampia ja halvempia ratkaisuja. Tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten eurooppalaisen verkoston (EEJ-verkosto) lisäksi on siis kehitettävä koko Euroopan unionia koskevia vaihtoehtoisia sovittelumenetelmiä erityisesti on-line-käyttöön.


III.3.2 Eurooppalaisen kuluttajan oikeuksien parantaminen

Yritysten lisäksi myös eurooppalaisten kuluttajien tulisi hyötyä sisämarkkinoista. Jotta 470 miljoonaa eurooppalaista kuluttajaa hyötyisi yhtenäismarkkinoista, tuotevalikoimaa on parannettava, hintoja on laskettava ja kuluttajien taloudellisia ja oikeudellisia etuja on suojeltava. Hyvä kuluttajansuoja Euroopan unionin tasolla edellyttää asianmukaisten toimenpiteiden kirjaamista laajaan sopimukseen, joka sisältää kuluttajansuojan perusperiaatteet.

Kuluttajansuojaa koskevien määräysten ja käytäntöjen kodifiointi EU-tasolla ja määräysten täytäntöönpano kaikissa jäsenvaltioissa luo yhtenäiset ja yhteiset puitteet, jotka takaavat kuluttajien oikeuksien suojelun laajentuneessa unionissa. Näin kuluttajat voivat tehdä ostoksia luottavaisella mielellä sekä ulkomailla että kotipaikkakunnallaan.

On varmistettava, että kuluttajat saavat helposti asianmukaista tietoa, jotta he voisivat tehdä tosiasioihin perustuvia valintoja. Yksilöiden ja yritysten välinen, tietojen ja oikeusavun saatavuutta koskeva rakenteellinen epätasapaino on korjattava.


III.3.3 Kansalaisoikeuksien ja EU:n toimielinten välisen suhteen selventäminen

Euroopan kansalaisilla on oikeus vakaaseen hallintoon. Viime vuosina on kuitenkin kehitetty useita erilaisia ja suljettujen ovien takana päätettäviä hallinnollisia menettelyjä. Kansalaisia kehotetaan yhä useammin osallistumaan yhteisön asiakirjojen laadintaan, ja heidän tulisi tuntea oikeutensa ja velvollisuutensa sekä roolinsa menettelyssä. Oikeusturva edellyttää myös kansalaisoikeuksien ja eurooppalaisten toimielinten ja niiden virkamiesten välisten suhteiden selventämistä, joten menettelyjä koskevaa lainsäädäntöä on selvennettävä ja se on kodifioitava.

Hallinnollisia menettelyjä koskevien lakien säätäminen on aloitettava, jotta yhteisön asiakirjojen hyväksymismenettelyt saataisiin määriteltyä ja menettelyjen yhteydessä pyydettyjen asiantuntijalausuntojen merkitystä voitaisiin korostaa. Kaikkia EU:n toimielimiä koskeva kodifioitu hallinnollinen menettely on hyödyllinen lisä oikeusasiamiehen suosittelemaan hyvän hallintotavan säännöstöön. Tässä kaikkia EU:n toimielimiä ja niiden hallintoviranomaisia koskevassa säännöstössä käsitellään pääasiassa kansalaisten ja Euroopan unionin hallinnon välisiä suhteita, ja säännöstö on kansalaisten saatavilla.

Kansalaisten tekemien vetoomusten ja kantelujen käsittelyssä käytettäviä menettelyjä on yhtenäistettävä. Kansalaiset eivät voi käyttää kunnolla oikeuttaan tehdä kanteluja ja esittää vetoomuksia, koska menettelyt ovat monimutkaisia ja joka toimielimessä erilaisia. Yhtenäistämistä tulisi jatkaa toimielinten välisellä sopimuksella. EPP-ED-ryhmän mielestä oikeusasiamiehen toimia ja kansalaisten kanteluja ja vetoomuksia tulisi käsitellä Euroopan parlamentin täysistunnoissa silloin kun ne liittyvät yhteisön oikeuden vakaviin rikkomustapauksiin.


IV. EUROOPPA OSANA MAAILMAA: UUDET TURVALLISUUSHAASTEET

IV.1. Euroopan tulisi hoitaa kansainväliset velvollisuutensa

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pääasiallisena tavoitteena on rauhan ja turvallisuuden takaaminen, yhteisten arvojen suojeleminen, demokratian kehittäminen ja ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteen noudattaminen. EPP-ED-ryhmän ensisijaisena tavoitteena yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla on EU:n strategisten kumppanuussuhteiden edistäminen. Myös yhteisön turvallisuuden parantaminen ja uusiin turvallisuusuhkiin vastaaminen on erittäin tärkeää.

Jotta unioni pystyisi hoitamaan kansainväliseen turvallisuuteen liittyvät velvollisuutensa ja pääsisi hyvään asemaan kansainvälisessä politiikassa, sillä tulisi olla omat toimielimet, joiden kautta se voi tuoda oman kantansa esille. Näin se täyttäisi toimielinten osalta todellisen eurooppalaisen ulkopolitiikan edellytykset. EPP-ED-ryhmän mukaan tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää selkeää toimivallan jakoa ja EU:n päätöksentekomenettelyjen yksinkertaistamista. Ryhmän mielestä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan osittainen integrointi yhteisön rakenteisiin on hyvä tapa lisätä unionin politiikan yhtenäisyyttä ja näkyvyyttä.


IV.1.1 EU:n strategisten kumppanuussuhteiden edistäminen

EPP-ED-ryhmän tavoitteena on edistää EU:n strategisia kumppanuussuhteita ja luoda Euroopan mantereelle rauhallinen ja vakaa alue, jossa kunnioitetaan demokratiaa ja oikeusvaltion periaatetta. Eurooppa pyrkii myös edelleen vastaamaan Välimeren maiden entistä suurempiin odotuksiin. Kolmansissa maissa EU pyrkii edistämään demokratiaa ja ihmisoikeuksia, erityisenä painopistealueena ovat naisten oikeudet (esimerkiksi Iranissa) sekä terrorismin ja laittoman maahanmuuton torjunta. EU:n tulisi harkita naisten oikeuksien kunnioittamista koskevan erityislausekkeen sisällyttämistä yhteistyö- ja kumppanuussopimuksiin.

EPP-ED-ryhmän tavoitteena on rauhallisen ja vakaan alueen luominen Euroopan mantereelle.

Tämän strategian avulla Kaakkois-Euroopasta pyritään tekemään rauhallinen, vauras ja vakaa alue, ja pitkän aikavälin tavoitteena on Kaakkois-Euroopan maiden yhdistäminen unionin rakenteisiin.

Laajentuneen unionin uusien naapurivaltioiden (Ukraina, Moldova ja Valko-Venäjä) kanssa tehtävää yhteistyötä on tehostettava yleismaailmallisen naapuruusstrategian avulla, jonka tavoitteena on lisätä alueen vaurautta ja kehittää maiden rauhanomaisia suhteita ja yhteistyötä. Lisäksi Venäjän kanssa tehtävää yhteistyötä on kehitettävä erityisesti yhteisten kiinnostuksen kohteiden eli jaetun vaurauden, demokratisoitumisen, turvallisuuspolitiikan, energiavarojen, ydinvoimaloiden turvallisuuden, liikenteen sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjunnan osalta. Erityisesti tulisi korostaa pohjoista ulottuvuutta ja Kaliningradin oblastia. Alueen tasapainoisen kehityksen kannalta tärkeää rajatylittävää yhteistyötä on tehostettava.

On laadittava Kaukasusta koskeva monipuolinen pitkän aikavälin suunnitelma, jonka tavoitteena on koko alueen vakauden lisääminen. Lisäksi korostetaan Kaukasuksen roolia energiantuottajana.

Maailman valtioiden vakauden, turvallisuuden ja vaurauden varmistaminen edellyttää Atlantin takaisten maiden ja EU:n suhteiden kehittämistä ja Atlantin takaisten maiden kanssa muodostettavan strategisen yhteisön sisäisen yhteistyön tehostamista. Vanhoja suunnitelmia on korjattava, jotta voitaisiin luoda uudenlainen, kehittynyt kumppanuussuhde, joka mahdollistaa strategisten näkemysten lähentämisen erityisesti Natoa vahvistamalla ja Euroopan sotavoimia kehittämällä. Euroopan unionin ja USA:n välisiä suhteita tulisi edistää toteuttamalla kumppanuuden poliittista ja taloudellista ulottuvuutta edistävä hanke ja luomalla Atlantin ylittävät markkinat.

Välimeren aluetta koskevaa Barcelonan prosessia on tuettava perustamalla Euro–Välimeri-edustajakokous. Erityisesti tulee korostaa demokratiaa, oikeusvaltion periaatteen noudattamista, taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä ja kulttuurien vuoropuhelun lisäämistä. EPP-ED-ryhmä tukee oikeaan aikaan tapahtuvaa Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen toteuttamista Barcelonan sopimusten mukaisesti ja lisää luoteisafrikkalaisten kumppaneidensa kanssa käymäänsä vuoropuhelua auttaakseen heitä perustamaan Maghreb-maiden arabiunionin. EU:n on osallistuttava edelleen vahvasti Lähi-idän tilanteen kehittämiseen kvartetin kautta ja annettava myös selkeä ja tasapainoinen panos rauhanprosessiin. EPP-ED-ryhmä jatkaa lisäksi ponnisteluja rauhan vahvistamiseksi Afganistanissa. EU:n läsnäolo kyseisellä alueella edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua arabi- ja muslimivaltioiden kanssa.

EU:n ja Aasian välistä yhteistyötä on lisättävä. Erityisesti tulisi korostaa EU:n ja Kiinan entistä tiiviimpää kumppanuussuhdetta. Lisäksi tulisi tehostaa ASEAN-maiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja ASEM-prosessia, koska ne edistävät konfliktien ennaltaehkäisyä ja poliittista vakautta Aasiassa. EU:n ulkopolitiikassa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota myös Intiaan, koska se on maailman suurin demokraattinen valtio ja geopoliittisesti Kiinan vastapaino Aasiassa. EU ja Iran ovat käyneet neuvotteluja osapuolten välisiä suhteita lähentävästä yhteistyösopimuksesta, ja tämänkaltaista poliittista vuoropuhelua on jatkettava myös tulevaisuudessa.

Latinalaisen Amerikan osalta EPP-ED-ryhmä pyrkii vahvistamaan Latinalaisen Amerikan kanssa tekemäänsä strategista yhteistyötä täydentämällä poliittista työjärjestystä ja tekemällä yhteistyösopimukset Mercosurin, Andien alueen ja Keski-Amerikan kanssa alueiden vakauden ja vaurauden sekä oikeusvaltion periaatteen tukemiseksi.

Valtioiden väliset jännitteet vaarantavat alueiden vakauden (esimerkiksi Lähi-itä, Länsi-Sahara, Kashmir ja Afrikka), mutta kiistat voidaan ratkaista vuoropuhelun avulla. Vuoropuhelun edistäminen on EU:n velvollisuus, mutta samalla se myös hyötyy siitä.


IV.1.2 Painopistealueena tulevat konfliktit

Terrorismin torjunnan kaltaisiin uusiin turvallisuutta koskeviin haasteisiin vastaaminen edellyttää painopisteen siirtoa yhteisestä puolustuksesta yhteiseen turvallisuuteen. Tämä vaikuttaa poliittisten ja sotilaallisten rakenteiden uudistuksiin. Kyseiset rakenteet keskittyvät entistä selvemmin tuleviin konflikteihin varustautumiseen. Tämä uusi lähestymistapa ei ole kattava, ellei konfliktien ennaltaehkäisyä korosteta. Tässä yhteydessä onkin korostettava ETYJ:n panosta konfliktien ennaltaehkäisyssä ja sen erityistä roolia Euroopassa.

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulisi käsitellä enemmän horisontaalisia asioita (vesivarannot, huume-, timantti- ja asekauppa), jotka ovat usein alueellisten konfliktien syitä tai rahoitusvälineitä. Lisäksi tulisi edistää alueellista yhteistyötä ja laatia yhteinen strategia Afrikan konfliktien ennaltaehkäisemiseksi. Petersbergin tehtäviä¹ on tarkistettava, jotta niiden avulla pystyttäisiin vastaamaan uusiin turvallisuusuhkiin, ja niihin tulisi kuulua myös terrorismin torjuntaa.


IV.I.3 Yhteisön rakenteisiin integroitu selkeä ja tehokas yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Jotta unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkyvyys lisääntyisi ja sen asema kansainvälisessä politiikassa paranisi, unionin on selkeytettävä toimivallan jakoa ja päätöksentekomenettelyjä.

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan osittainen integrointi yhteisön rakenteisiin, eurooppalainen ulkoministeri, jonka tukena on sekä yhteisön että jäsenvaltioiden edustajista koostuva eurooppalainen ulkoasiainhallinto ja enemmistöpäätökset lisäisivät varmasti unionin ulkoisen toiminnan yhtenäisyyttä ja näkyvyyttä. Lisäksi on taattava, että Euroopan parlamentti valvoo päätöksentekoa demokraattisesti.


IV.1.4 Kohti eurooppalaista puolustuspolitiikkaa

Todellinen eurooppalainen turvallisuuden käsite, joka määrittelee yhteiset näkemykset ja tarpeet, olisi hyvä perusta eurooppalaisen puolustuspolitiikan laatimiselle. Eriyttämisen periaatteen noudattaminen sotatoimien alalla auttaisi määrittelemään asianmukaiset velvollisuudet päätöksenteossa.

Tehokkaan eurooppalaisen puolustuspolitiikan toteuttaminen pitkällä aikavälillä edellyttää sotilaallisessa voimassa olevien vajauksien korjaamista. Vajaukset liittyvät jäsenvaltioiden pirstoutuneisiin puolustushankintoihin, mikä puolestaan johtaa taloudellisten voimavarojen hajaantumiseen.

Eurooppalainen turvallisuusstrategia

1. EU:n on vastattava rakentavasti 20. syyskuuta 2002 julkaistuun Bushin hallinnon kansalliseen turvallisuusstrategiaan laatimalla oma "eurooppalainen turvallisuusstrategia". Strategiassa on käsiteltävä sitä, mitä muutoksia kansainväliseen lainsäädäntöön ja YK:n peruskirjaan voidaan tehdä, jotta ne vastaisivat paremmin nykytilannetta. Valtioiden välisten konfliktien lisäksi maailmanrauhaa uhkaavat nykyään myös kiistat, joita syntyy muiden kuin valtiollisten toimijoiden välille. EU:n on pystyttävä vastaamaan näihin haasteisiin. Joukkotuhoaseet ovat yleistyneet, joten on pohdittava sitä, riittävätkö edes laajat vastatoimet takaamaan Euroopan kansalaisten turvallisuuden.
   
   Turvallisuusstrategiassa on käsiteltävä myös Naton ja EU:n välisiä suhteita. Eurooppalaisen puolustuksen tulee olla läheisessä yhteydessä Natoon.
   
2. EU:n on hyväksyttävä eurooppalaisen puolustuksen kehityssuunnitelma, jossa on määritelty tarkat tavoitteet sekä aikataulun että sisällön suhteen. Sisämarkkinoiden toteuttaminen ja yhteisvaluutan käyttöönotto ovat erinomaisia esimerkkejä siitä, että tällä menetelmällä on saatu aikaan hyviä tuloksia. Euroopan parlamentti hyväksyi 10. huhtikuuta 2003 uusia turvallisuus- ja puolustusrakenteita koskevan Morillonin päätöslauselman, jossa määritellään eurooppalaista puolustusta koskevan kaksivaiheisen suunnitelman yksityiskohdat.

Valmiudet

EU käyttää vuosittain puolustukseen noin 150 miljardia euroa. Tämä on noin puolet USA:n puolustusbudjetista. Viidentoista täysikokoisen armeijan ja erityisesti kalliin tutkimustoiminnan päällekkäisyyden vuoksi eurooppalainen puolustus on kuitenkin tehokkuudeltaan vain noin 10 prosenttia USA:n puolustuksesta.

EU:n on perustettava yhteiset asemarkkinat. Aseiden vientiä koskevaa säännöstöä on kehitettävä edelleen. Tällä perusteella jäsenvaltioiden hallitukset voisivat tehdä päätöksen aseiden viennin vastavuoroisesta tunnustamisesta, mikä edistäisi EU:n yhtenäisyyttä.
On perustettava virasto, jonka vastuualueena on puolustukseen liittyvä tutkimus ja kehitys. Viraston tulisi hoitaa jäsenvaltioiden armeijoiden hankinnat koordinoidusti. Tutkimushankkeet voitaisiin keskittää tai niitä voitaisiin koordinoida yhdestä keskusyksiköstä käsin.

Todellinen kilpailu armeijoiden hankinnoista edellyttää tarjousten julkaisemista kaikkialla Euroopassa, mikäli turvallisuusseikat sen sallivat. Perustamissopimuksen 296 artiklan soveltamisalaa on rajattava asteittain. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on antanut tässä asiassa viime vuosina tuomioita, jotka tukevat kyseistä pyrkimystä.

Nykyisessä turvallisuustilanteessa on erittäin tärkeää varmistaa, että jäsenvaltioiden armeijat ovat yhteensopivia. Siksi on varmistettava, että varusteet ja sotakoulutus ovat yhteisten normien ja standardien mukaisia kaikissa jäsenvaltioissa.

Todellisen eurooppalaisen avaruuspolitiikan luominen on yksi unionin keskeisistä teknologisista haasteista, ja politiikan toteuttamisen myötä unioni voi muun muassa taata lopulta tiedustelupalvelunsa itsenäisyyden. EPP-ED-ryhmä tukee Galileo-ohjelmaa, mutta sen mielestä on kuitenkin valitettavaa, että hankkeen sotilaallista puolta ei ole vielä hyväksytty. Ryhmä ehdottaa, että Euroopan avaruusviraston nimi muutetaan Euroopan unionin avaruusvirastoksi.


IV.2. Vahva taloudellinen sitoutuminen kehitysapuun

Maailmassa on yli miljardi ihmistä, joiden pitää tulla toimeen vajaalla dollarilla päivässä. Liian monet ihmiset ovat ruuan, koulutuksen ja lääkkeiden tarpeessa. EPP-ED-ryhmä haluaa varmistaa, että EU antaa kehitysapua myös tulevaisuudessa.


IV.2.1 Köyhyyden vähentäminen

Kehitysapuun tulisi käyttää 0,7 prosenttia jäsenvaltioiden BKT:sta. Tavoitteena on köyhyyden vähentäminen, ja siihen pyritään erityisesti tukemalla kestävää taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä. Viimeistään vuonna 2006 jäsenvaltioiden on käytettävä vähintään 0,33 prosenttia BKT:staan kehitysapuun. On varmistettava, että EU:n lainsäädännössä otetaan huomioon maailman köyhät.


IV.2.2 Kehitysavun saamisen edellytykset: ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion periaatteen noudattaminen

Cotonoun sopimuksen mukaisesti kehitysavun saannin edellytyksenä on ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja demokratian ja oikeusvaltion periaatteen noudattaminen. EPP-ED-ryhmän mielestä yksilönvapauksien kunnioittaminen, talouskasvu ja vaurastuminen lisääntyy todellisten parlamentaaristen demokratioiden kehittymisen myötä. Kehitysavun myöntämisen yhteydessä tulisi aina kiinnittää huomiota myös naisten oikeuksien turvaamiseen.


IV.2.3 Entistä suurempi hyöty kehitysavusta: ohjelmien hallinnoinnin hajauttaminen

Komission ohjelmien tehokkuuden lisääminen edellyttää ohjelmien hallinnoinnin hajauttamista ja byrokratian vähentämistä. Euroopan kehitysrahasto tulisi liittää osaksi EU:n talousarviota, koska se lisäisi yhtenäisyyttä.


IV.3. Oikeudenmukainen kauppa ja kehitys Maailman kauppajärjestön puitteissa käytävien neuvottelujen perustana

Maailman kauppajärjestön puitteissa käytävät neuvottelut ovat puolueeton ja tehokas tapa avata markkinoita, poistaa kauppaa vääristäviä tekijöitä ja sopia kaupankäyntiin liittyviä kiistoja.

Maailman kauppajärjestö vaikuttaa voimakkaasti EU:n sisäisiin politiikkoihin, mutta EPP-ED-ryhmä ottaa huomioon myös tilanteen tarjoamat edut ja hyväksyy neuvotteluperiaatteet, jotka määriteltiin Dohassa marraskuussa 2001 järjestetyn Maailman kauppajärjestön ministerikokouksen yhteydessä. Tulevien kauppaneuvottelujen yhtenä tavoitteena tulisi olla kehittyvien talouksien ja kehittymättömämpien maiden integroiminen maailmantalouteen.


IV.3.1 Maailmanlaajuisen ja reilun kaupan tukeminen

Maailmanlaajuisen kaupan on oltava reilua. EPP-ED-ryhmä kannattaa kaupan esteiden poistamista ja maailman markkinoiden vapauttamista, mutta vaatii samalla, että kaikkien Maailman kauppajärjestöön kuuluvien on noudatettava määräyksiä ja standardeja ja huolehdittava päätösten täytäntöönpanosta. Reiluus edellyttää myös sitä, että kehittymättömämpien maiden vaikeudet otetaan huomioon.


IV.3.2 Kauppaneuvotteluista kehitysneuvottelut

Vuosi 2004 on käännekohta EU:n perinteisen kehityspolitiikan kannalta, koska kehitysasiat otetaan silloin ensimmäistä kertaa huomioon Maailman kauppajärjestön johdolla käytävissä neuvotteluissa. Euroopan unioni on sitoutunut poistamaan siihen mennessä kaikki kaupankäyntiin liittyvät etuuskohtelut.

Neuvottelujen yhteydessä pyrimme edistämään toimintaohjelmaa, jonka tarkoituksena on varmistaa, että köyhimmät maat saavat muut kiinni taloudellisessa, teknologisessa ja digitaalisessa kehityksessä ja että kehittymättömämmät maat saavat kipeimmin tarvitsemansa lääkkeet.


IV.3.3 Vastuullisuuden lisääminen Maailman kauppajärjestön puitteissa: vahvan edustajakokouksen perustaminen

Parlamenttien valvonta puuttuu kokonaan kaupan alalta, ja tämä asia on korjattava. Maailman kauppajärjestön johdolla käytävien neuvottelujen vastuullisuuden lisääminen edellyttää kansallisten parlamenttien asianmukaista osallistumista neuvotteluprosessiin. EPP-ED-ryhmä tukee Maailman kauppajärjestön edustajakokouksen perustamista ja vahvistamista. Parlamentin jäsenet voisivat toimia välittäjinä neuvotteluihin osallistuvien toimeenpanovallan edustajien ja tavallisten kansalaisten välillä. He voisivat kertoa kansalaisille neuvottelujen sisällöstä ja vastata heidän kysymyksiinsä.


¹ Petersbergin tehtäviin kuuluvat humanitaariset ja pelastustehtävät, rauhanturvaaminen sekä taistelujoukkojen tehtävät kriisinhallinnassa, rauhanpalauttaminen mukaan lukien. Käytännön esimerkki niiden toteuttamisesta on Bosniassa olevalle korkealle edustajalle annettu toimivalta.


V. VAKAA TALOUSHALLINTO: TÄSMÄLLISYYDEN TARVE

Avoimuus ja vastuullisuus Euroopan unionin varojen käytössä on erittäin tärkeä asia. EPP-ED-ryhmä pyrkii varmistamaan, että julkisten varojen hallinnoinnissa noudatetaan tiukkoja standardeja, ja korostaa petosten torjunnan tärkeyttä. EPP-ED-ryhmä pyrkii saavuttamaan poliittiset tavoitteensa ja korostaa, että kaikki talousarvion ulottuvuudet on tarkistettava, mikä lisäisi joustavuutta keskipitkällä aikavälillä ja helpottaisi varainkäytön järkiperäistämistä.


V.1. Varainkäytön valvonta ja petosten torjunta


IV.1.1 Vastuullisuus EU:n varojen käytössä ja toimielinuudistus

Euroopan komissiota koskevat uudistukset on saatettava päätökseen, ja uudistuspaketin lopputulosta on arvioitava erityisesti henkilöstöpolitiikan ja ulkoisen valvonnan osalta.

Järjestelmää tulisi muuttaa siten, että komission jäsenet ovat poliittisesti vastuussa varoista, joita he hoitavat. Lisäksi tulisi ottaa käyttöön korkea-arvoisten virkamiesten nimittämistä koskeva sitova säännöstö, ja komission jäsenten ja pääosastojen johtajien taloudellisten etujen julkaiseminen Internetissä pitäisi muuttaa pakolliseksi.

Tilintarkastustuomioistuimen nimittämismenettelyä ja tarkastuslausuman antamista koskevaa menettelyä on uudistettava.

Järjestelmää tulisi muuttaa siten, että ministerineuvosto on vastuussa toimintansa operationaalisen puolen rahoituksesta.


V.1.2 Avoimuus: varainhoidon valvonnan tehostaminen

Asiakirjojen saatavuus ja avoimuus sopimusten tekemisessä ovat erittäin tärkeitä asioita.

Näiden tavoitteiden saavuttaminen helpottuu, jos talousarvion valvontavaliokunnan toimivaltaa lisätään siten, että sillä on oikeus kuulla komission virkamiehiä ja pyytää nähtäväkseen haluamansa komission asiakirjat. EPP-ED-ryhmä pyrkii varmistamaan, että myös uusissa jäsenvaltioissa tehdään tarvittavia hallintojärjestelyjä varainhoidon valvonnan tehostamiseksi.


V.1.3 Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Petostentorjuntaa on harjoitettava kaikilla tasoilla. Yhteisön varojen väärinkäytökset ovat valitettavan yleisiä jäsenvaltioissa, joten EPP-ED-ryhmä pyrkii tunnistamaan tällaiset tapaukset ja varmistamaan, että kyseiset varat peritään takaisin. OLAF:ia tulisi vahvistaa irrottamalla se kokonaan komissiosta. Lisäksi oman pääoman keräämiseen liittyviä petoksia on pyrittävä torjumaan entistä tehokkaammin.

EPP-ED-ryhmä tukee unionin taloudellisia etuja suojaavan Euroopan syyttäjänviraston perustamista.


V.2. Keinot tavoitteiden saavuttamiseen

On luotava dynaamisempi keskipitkän aikavälin talousarviota koskeva politiikka, joka mahdollistaa nopean toiminnan ja kansalaisten tarpeiden huomioon ottamisen.


V.2.1 Parlamentille täydet oikeudet talousarvion laadintaan liittyvissä menettelyissä

Parlamentilla on oltava talousarvioon liittyvissä asioissa samat oikeudet kuin neuvostolla. Periaatetta, jonka mukaan parlamentilla on oikeus osallistua päätöksentekoon, on noudatettava talousarvion laadintaan liittyvissä menettelyissä, ja parlamentin on voitava osallistua myös omaa pääomaa ja talouden sääntelyä koskevaan päätöksentekoon. Pakollisten ja vapaaehtoisten kulujen välinen ero on poistettava, ja parlamentin on voitava osallistua täysipainoisesti poliittisten tavoitteiden määrittelyyn ja niiden toteuttamisen valvontaan.

Kun perustuslaissa määritellyt, talousarviota koskevat uudet säännökset tulevat voimaan, on määriteltävä myös niiden soveltamista koskevat pysyvät käytännöt, jotka eivät horjuta parlamentin ja neuvoston välistä tasapainoa.

EU:n vastuualueeseen liitettävien uusien tehtävien osalta parlamentin on oltava mukana talousarviota koskevassa päätöksenteossa, ja sillä on lopullinen päätösvalta kustannuksiin liittyvissä asioissa.


V.2.2 Uusi budjettipolitiikka: tavoitteiden asettaminen ja laadukkaampi täytäntöönpano

Talousarviota laadittaessa on asetettava järkeviä tavoitteita ja huolehdittava siitä, että unionin vastuualueeseen kuuluville politiikan aloille varataan riittävästi varoja. Nykyinen talousarvio on selvästi tukipainotteinen, joten talousarvion investointipuolta on kehitettävä. Tämä on eritt�