Puheet

MEP Piia-Noora Kauppi (PPE-DE, Suomi),
Euroopan parlamentin EPP-ED-ryhmän puheenjohtaja,
Keskiviikko 5. heinäkuuta 2006

Suomen puheenjohtajakauden toimintaohjelman esittely





Piia-Noora Kauppi (PPE-DE). – Arvoisa puhemies, arvoisa pääministeri, Suomi astuu EU:n ruoriin hetkellä, jolloin unioni kaipaa johtajuutta, jos mitä. Siksi oli ilo kuunnella pääministeri Vanhasen sanomaa Suomen tavoitteista.

Suomi on valmistautunut perusteellisesti menestyksekkääseen puheenjohtajakauden hoitoon. Se on näkynyt esimerkiksi siinä, miten meihin suomalaisiin jäseniin on oltu yhteydessä. Hyvä näin, sillä onhan kyseessä Suomen, ei vain sen hallituksen puheenjohtajuus.

Suomi on esittänyt, että unionin olisi panostettava innovaatioihin ja kilpailukykyyn, avoimuuteen, energiaan, pohjoiseen ulottuvuuteen ja ulkosuhteisiin, kuten myös ratkaisun löytymiseen perustuslain kohtalosta. Näistä tavoitteista en voisi olla enempää yhtä mieltä. Ovathan yhtenäinen ja kilpailukykyinen Eurooppa aina olleet perinteisesti juuri kokoomuksen ja Euroopan kansanpuolueen tavoitteita.

Suomella olisi kuitenkin peiliin katsomisen paikka, mitä tulee edistykseen yhteisen eurooppalaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla. Erityisesti hallituksen linjaukset eurooppalaisesta puolustusulottuvuudesta ovat olleet valitettavan epäjohdonmukaisia. Suomen hallitus on yleensä suhtautunut kriittisesti puolustusyhteistyön tiivistämiseen. Hallituksemme on myöntynyt vasta, kun on huomannut jäävänsä vähemmistöön neuvostossa. Lopulta käytäntö on sittemmin osoittanut, että hallituksen vastustama kehitys on ollut oikeaa ja hyvää koko Euroopalle ei vain Suomelle.

Herra pääministeri, turvallisuutta ei luoda eristäytymällä. Euroopan kansalaisten turvallisuuden sekä maailman vakauden edistäminen vaatii yhteistyön tiivistämistä. Myös kansalaisemme odottavat tätä. Kuten Tekin totesitte, EU:sta on tullut suurvalta, jolla ei ulkoisessa toiminnassaan ole varaa tuumaustaukoon.

Mitä neuvosto sitten voisi Suomen johdolla tehdä? Perustuslaillisessa sopimuksessa on useita konkreettisia esityksiä turvallisuuden alalta. Näitä ovat muun muassa solidaarisuuslauseke, kriisinhallintayhteistyön tehostaminen, puolustusmateriaaliyhteistyön tiivistäminen, rakenneyhteistyö sekä velvoite avustaa toisia jäsenvaltioita sotilaallisen hyökkäyksen tapahtuessa eli niin sanottu keskinäinen puolustus. Näistä useimmat on jo otettu tavalla tai toisella käyttöön, lukuun ottamatta turvatakuulauseketta. Kehitys on ollut kuitenkin takkuilevaa. Nyt olisi korkea aika toteuttaa Maastrichtin ylevä päämäärä: yhteinen eurooppalainen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, johon olennaisena osana kuuluu myös yhteinen puolustus. Pääministerin viisaita sanoja lainatakseni meidän ei tule jäädä odottelemaan aikaa parempaa, se on tässä ja nyt.