Puheet

MEP Elmar Brokin puheenvuoro (PPE-DE, Saksa),
Euroopan parlamentin ulkoasiain, ihmisoikeuksien, yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokunnan puheenjohtaja
Keskiviikko 28. syyskuuta 2005

Neuvottelujen aloittaminen Turkin kanssa ETY:n ja Turkin assosiointisopimuksen lisäpöytäkirja



Elmar Brok (PPE-DE), esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, lisäpöytäkirja, kuten moni muukin Turkin liittymisneuvottelujen aloittamiseen liittyvä asia, tuo esiin mitä suurimmassa määrin periaatteellisen kysymyksen siitä, onko ehdokasvaltio halukas hyväksymään kaikki sen kokonaisuuden osat, johon valtio on liittymässä, eli tunnustaako se kaikki jäsenvaltiot.

Viime vuoden joulukuussa komissio antoi neuvostolle ehdotuksen siitä, ettei kansainvälisen oikeuden mukainen tunnustaminen olisi nykytilanteessa välttämätöntä vaan että EU:n 25 jäsenvaltion ja Kyproksen välistä tulliliittoa koskevan lisäpöytäkirjan allekirjoittaminen riittäisi. Turkki ei noudattanut tätä vaatimusta vaan antoi yksipuolisen julistuksen, jonka vuoksi on vähintäänkin kyseenalaista, pannaanko pöytäkirja täytäntöön. Neuvosto antoi vastauksensa lausunnossa, jonka mukaan julistus ei ole poliittisesti eikä laillisesti pätevä. Valiokuntamme kuitenkin pyysi 13. syyskuuta suullisesti ja 15. syyskuuta kirjallisesti arvoisalta komission jäseneltä, että komissio tekisi asialle jotain, ja komission jäsen vastasi myöntävästi. Tähän mennessä emme ole saaneet minkäänlaista vastausta siihen kysymykseen, aikooko Turkin hallitus sisällyttää tämän yksipuolisen julistuksen osaksi pöytäkirjan ratifiointimenettelyä Turkin parlamentissa. Tosiasiassa ongelmia syntyy, jos ja kun Turkin parlamentin on ratifioitava pöytäkirja, sillä jos Turkki ei pane pöytäkirjaa tällöin täytäntöön, kyseessä on oikeudellinen seikka. Tämän vuoksi pyydän, että ulkoasiainvaliokunnalle toimitetaan ennen asiasta toimitettavaa äänestystä vastaus sen esittämään ja yhteisessä päätöslauselmassa esitettyyn kysymykseen.

Meidän on muistettava, että Turkki hakee jäsenyyttä Euroopan unionissa, emmekä me toisin kuin minusta joskus tuntuu ole pyytämässä sitä jäseneksi. On pidettävä mielessä, että ryhmien antamassa päätöslauselmassa pidetään erittäin tärkeänä sitä, että lisäpöytäkirja todella saatetaan voimaan. Jos haluamme ratkaista ongelman, meidän olisi viisasta neuvotella tulliliittoa koskevasta luvusta viimeistään vuoteen 2006 mennessä ja päättää neuvottelut vuoden 2006 loppuun mennessä. Näin saamme nopeasti ratkaisun tähän asiaan, joka vaikuttaa myös Kyproksen tunnustamiseen, ja vältymme tilanteelta, jossa neuvottelemme Turkin kanssa ilman, että asiaa pyritään ratkaisemaan. Tämän vuoksi olemme yhtä mieltä arvoisan komission jäsenen ja neuvoston puheenjohtajan kanssa siitä, että Kyproksen ongelma saadaan ratkaistua kokonaisuudessaan siten, että turvaudumme jälleen jatkossa Yhdistyneiden Kansakuntien apuun.

Saanen esittää muutaman oman kommentin. Minulta kysyttiin eilen, miksei Turkissa tapahtuva kidutus tapauksia on tuhansia ole sopiva keskustelunaihe, vaikkei Kroatian kanssa käytäviä neuvotteluja jatketa, koska erästä kenraalia koskeva asia on ratkaisematta. Minun on myönnettävä, etten osannut vastata kysymykseen. Politiikantekomme on oltava rehellistä, ja meidän on varottava hyödyntämästä väitteitä omiin poliittisiin tarkoituksiimme. Päinvastoin meidän on ilmaistava hyvin selkeästi ja rehellisesti, mikä on kantamme tässä asiassa. Yksi syy, miksi parlamentin poliittisten ryhmien toimittama päätöslauselma on niin tärkeä, on se, että meidän on ilmoitettava selkeästi yhtenä ehtona Euroopan unionin valmius ottaa vastaan uusia jäsenvaltioita. Kyseessä on siis sekä itse päämäärä että Euroopan unionin valmius, josta riippuu, mikä on taloudellisesti ja käytännössä mahdollista ja millaisesta tilanteesta toimielimet selviävät. Tulevien viikkojen ja kuukausien aikana toivoisin, että neuvoston ja komission pyrkimykset perustuslakia koskevalla pohdintajaksolla olisivat yhtä johdonmukaisia kuin Turkin liittymiseen liittyvissä asioissa. Tällöin voisimme hieman edistyä tässä liittymisasiassa.

Meidän on pidettävä mielessä se tosiasia joka tehdäänkin selväksi ryhmien antamassa päätöslauselmassa että meidän Euroopan parlamentin jäsenten tehtävänä on todeta edellytysten muodollinen täyttyminen tekstissä sitä vastoin käytetään sanamuotoa "riittävän hyvin". Tältä osin vähemmistöjen oikeuksia, Turkin sisäisiä uudistusmenettelyjä ja uskonnonvapautta koskevilla asioilla on suuri merkitys. Kesällä komission jäsen oli kirjeenvaihdossa Turkin ulkoministerin kanssa säätiölaista. Tuolloin ulkoministeri kieltäytyi komission jäsenen ehdottamista parannuksista ja totesi kyseisten asioiden kuuluvan parlamentin käsiteltäväksi, ja tähän olisi tilaisuus vasta 3. lokakuuta jälkeen. Moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja uskonnonvapaus, puhumattakaan ortodoksisen kirkon oikeudesta kouluttaa omat pappinsa mitä se ei ole voinut tehdä vuoden 1971 jälkeen ovat kuitenkin merkittäviä asioita Euroopan unionin omien arvojen ymmärtämisen kannalta, ja niille on annettava oma sija jo neuvotteluprosessin ensimmäisinä kuukausina.

Mielestäni mahdollisuudella päästä Euroopan unionin jäseneksi on suuri merkitys näiden asioiden kannalta. Tämä pätee niin Turkkiin kuin moniin muihinkin maihin. Mahdollinen jäsenyys myötävaikuttaa ratkaisevasti siihen, että sisäiset uudistusprosessit saadaan käyntiin Länsi-Balkanin, Ukrainan ja Turkin kaltaisissa maissa. Tämän vuoksi niiltä ei pitäisi koskaan evätä sitä mahdollisuutta. Lisäksi meidän on suhtauduttava realistisesti ja avoimesti paitsi neuvotteluilta odottamiimme tuloksiin myös suunnittelemiimme päämääriin.

(Suosionosoituksia)