Puheet

MEP Erna Hennicot-Schoepgesin puheenvuoro (PPE-DE, Luxemburg),
Euroopan parlamentissa
Keskiviikko 8. kesäkuuta 2005

Eurooppa-neuvoston valmistelu, mukaan lukien Euroopan unionin tulevaisuus Euroopan perustuslaista järjestettyjen kansanäänestysten jälkeen (Bryssel, 16. ja 17. kesäkuuta 2005)



Erna Hennicot-Schoepges (PPE-DE). – (LU) Arvoisa puhemies, viime istuntojakson aikaan vietimme sodan päättymisen 60. vuosipäivää. On kohtalon ivaa, että keskustelemme tänään Euroopan kriisistä, joka johtuu liian vähäisestä kansan tuesta sopimukselle, jolla oli tarkoitus vahvistaa, että maamme pitävät yhtä niin hyvinä kuin huonoinakin päivinä. Tämän sopimuksen olivat allekirjoittaneet demokraattisesti valitut valtioiden ja hallitusten päämiehet, jotka toimivat riippumattoman vallan käyttäjinä, ja tällä vallalla tarkoitan kunkin maan kansalaisten antamaa valtuutusta. Arvoisa puhemies, 220 miljoonaa kansalaista on jo äänestänyt perustuslain puolesta, ja saanen huomauttaa, että Eurooppa on muutakin kuin Ranska, Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta. Mukana on myös koko joukko muita maita.

Tekstin muuttaminen olisi osoitus kunnioituksen puutteesta lähes puolta Euroopan unionin väestöstä kohtaan – niitä maita kohtaan, jotka ovat jo ratifioineet sen. Niin pitkälle kuin kuulemismenettelyssä mennäänkin, mielestäni on kansallisella tasolla vastuussa olevien henkilöiden tehtävä päättää sovellettavista menettelyistä. Neuvoston puheenjohtajan on luonnollisesti toimittava paitsi taitavasti ja hienotunteisesti myös päättäväisesti.

Ihmisten vakuuttamiseksi tarvitaan toimenpiteitä ja rahoitusnäkymiä, joilla osoitetaan, että Euroopan unioni voi elvyttää taloutta ja parantaa työllisyyttä investoimalla merkittäviin infrastruktuureihin ja toteuttamalla Galileo-ohjelman, jonka avulla voidaan luoda 100 000 uutta työpaikkaa ja jonka käynnistäminen edellyttää enää merkkiä neuvostolta. Meidän on myös tuotava julki sitoumuksemme ja innostuksemme, jotka koskevat eurooppalaista hanketta ja siihen kuuluvaa solidaarisuuden ja humanismin viestiä.

Tämä kriisi on todellakin myös demokratian kriisi. Euroopan unioni voi toimia vain, jos sen kansalaiset uskovat siihen. Vallan delegointi merkitsee usein piittaamattomuutta, ja tiedämme liiankin hyvin, miten puutteellista unionin politiikasta saatava tieto on. Siksi meidän on jaettava enemmän tietoa, joka keskittyy yhteisen politiikkamme tärkeimpiin näkökohtiin ja joka koituu kansalaistemme ja sosiaalisen Euroopan hyväksi.

Arvoisa puhemies, kielteinen äänestystulos oli myös vastalause sellaiselle unionille, jossa etusijalle asetetaan markkinoita ja kilpailukykyä koskevat lait – liberaalille unionille, jossa työntekijöistä ei kanneta minkäänlaista huolta. Osoitan sanani niille, jotka kannattivat 72 tunnin työviikkoa.