Puheet

MEP Iñigo Méndez de Vigoin puheenvuoro (PPE-DE, Espanja),
Euroopan parlamentissa
Tiistai 11. tammikuuta 2005

Euroopan perustuslaki



Méndez de Vigo (PPE-DE), esittelijä. –(ES) Arvoisa puhemies, kun edellisen parlamentin toimikauden viimeisessä täysistunnossa sain kunnian puhua ryhmäni puolesta tässä parlamentissa Monnet'n, Schumanin ja Spinellin kunniaksi pidetyssä tilaisuudessa, pohdin, mitä nämä Euroopan yhteisön perustajaisät ja eurooppalaiset visionäärit olisivat ajatelleet siitä tilasta, jossa Euroopan yhdentyminen tällä hetkellä on, sekä mitä mieltä he olisivat olleet Euroopan perustuslaista.

Uskon – sanoin tämän silloin ja toistan sen nyt – etteivät he olisi uskoneet, että se, mitä on tapahtumassa, on totta, koska tällä perustuslailla jätetään historiaan veljessotien jakama Eurooppa ja taataan rauha mantereellemme ja, jäsen Geremekin kaunista ilmaisua lainatakseni, tällä perustuslailla ommellaan kaksi Eurooppaa yhteen.

Olemme siirtymässä totalitaaristen hallitusten hävittämästä Euroopasta Eurooppaan – ja tämä on vahvistettu perustuslaissa – joka perustuu perusoikeuksia kunnioittavaan demokraattiseen järjestelmään. Ostokortteja käyttävän Euroopan jälkeen tällä perustuslailla taataan vauraus ja materiaalinen hyvinvointi. Tällä perustuslailla jätetään lopullisesti taakse maailmasta jo kadonnut Eurooppa ja taataan solidaarinen Eurooppa. Tästä on osoituksena valtava solidaarisuuden aalto, joka syntyi mantereellamme Aasiaan iskeneen hyökyaallon aiheuttamien tuhojen korjaamiseksi. Tähän perustuslakiin kuuluu välineitä, joilla unionille annetaan vastedes mahdollisuus nykyistä suurempaan rooliin maailmassa.

Mielestäni perustuslaki on piste, josta ei ole enää paluuta, ja aivan kuten oman maani perustuslaki oli vielä vähän aikaa sitten yhteiselon perustuslaki, joka antoi meille mahdollisuuden siirtyä uuteen aikaan, tämä Euroopan perustuslaki antaa meille eurooppalaisille mahdollisuuden edetä yhdessä yhteistä sivilisaatiota koskevassa hankkeessa.

Euroopan perustuslain arvo on siinä, että sillä poistetaan moniselitteisyydet; se on ensimmäinen asiakirja, jossa määritetään, mikä Euroopan unioni on, eli valtioiden ja kansalaisten unioni, eikä sillä heikennetä jäsenvaltioita, kaikkea muuta, koska unionin toimivalta on saatu jäsenvaltioilta, eikä perustuslaki heikennä kansallisia perustuslakeja, pikemminkin päin vastoin: se vahvistaa niitä, koska Euroopan perustuslaki juontaa juurensa kansallisten perustuslakien voimasta.

Tällä perustuslailla unioni osoittaa, että se paljon enemmän kuin pelkkä markkina-alue, se on myös markkina-alue, ja se on tärkeää, mutta se on paljon muutakin: se on yhteistä sivilisaatiota koskeva hanke, joka perustuu uskonnolliseen, kulttuuriseen ja humanistiseen perintöömme. Tämä todetaan johdanto-osan ensimmäisessä virkkeessä, jonka mukaan perustuslaki perustuu vapauteen ja ihmisarvoon sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjaan.

Se on myös perustuslaki, jossa on valittu tietty talousjärjestelmä: sosiaalinen markkinatalous. Jos tutkimme Euroopan historiaa, huomaamme, ettei kyseinen järjestelmä ollut niin itsestäänselvä ratkaisu 50 vuotta sitten. Tänään se on.

Arvoisa puhemies, kaikista näistä syistä uskon, että monet niistä lipuista, joita tässä parlamentissa on nostettu salkoon viime vuosien aikana, liehuvat tänään yhtä ylpeinä kuin takanamme olevat liput. Minusta tuli parlamentin jäsen 13 vuotta sitten, kun se oli vain neuvoa-antava elin, tänään se ei enää sitä ole. Minusta tuli parlamentin jäsen, kun puhuttiin Euroopan unionin demokratiavajeesta. Uskon, että Euroopan perustuslaki päättää tämän demokratiavajeen, koska tämä perustuslaki tuo mukanaan lisää demokratiaa, lisää tehokkuutta, lisää selkeyttä ja lisää avoimuutta, kuten ystäväni Richard Corbett aivan oikeutetusti korosti.

Arvoisa puhemies, tällä työllä on ollut monia tekijöitä monien vuosien ajan. Haluan tänään antaa myös heille tunnustusta. Haluan muistuttaa teitä henkilöistä nimeltä Emilio Colombo, Marcelino Oreja, Fernand Herman, Giorgio Napolitano, Olivier Duhamel, Antonio Seguro, Dimitris Tsatsos, Antoinette Spaak sekä monista muista, jotka toimiessaan tässä parlamentissa kansanedustajina ovat puolustaneet sitä, mistä on nyt tulossa todellisuutta. Heitä ovat usein kutsuttu haihattelijoiksi tai haaveilijoiksi; näistä haaveista, näistä utopioista on tänään kuitenkin tulossa totta. Me parlamentin jäsenet voimme olla erittäin ylpeitä tekemästämme työstä.

Arvoisa puhemies, kahdeksan vuotta sitten tässä samaisessa istuntosalissa nuori parlamentin jäsen puolusti Amsterdamin sopimusta koskevaa lausuntoa ja sanoi, ettei se ole täydellinen, kuten hyvin tiesimme, mutta ettei se myöskään ole lopullinen tavoite. Hän siteerasi, kuten aion tehdä myös tänään, elämänsä loppuvaiheessa elämäänsä pettynyttä Miguel de Cervantesia, joka sanoi, että hänellä on ollut tilanteita, jolloin hänen on pitänyt päättää, valitako tie vai majatalo. Tämä oli tie, ja tämä tie on johtanut meidät sinne, missä olemme tänään ja uskon, että tässä majatalossa, jota kuvastaa Euroopan perustuslaki, me eurooppalaiset voimme tänään ja tulevien vuosien aikana huomata, että se on tehokas väline rauhan, vapauden ja solidaarisuuden edistämiseksi Euroopassa. Tästä syystä olisin kuitenkin iloinen, jos tämä parlamentti äänestää huomenna tämän asiakirjan puolesta, ja tämä on erittäin tärkeää, koska tämä asiakirja johtaa meidän mantereemme uuteen aikakauteen.

(Suosionosoituksia)